Hallituksen onnistuminen kulttuuri- ja taidealan tukemisessa korona-aikana jakaa kulttuurijärjestökentän mielipiteitä
Hallituksen onnistuminen kulttuuri- ja taidealan tukemisessa korona-aikana jakaa vahvasti kulttuurijärjestöjen johtajien mielipiteitä. Kulttuurijärjestöjen johtajista 43,48% koki hallituksen onnistuneen ja 43,48% puolestaan ei kokenut hallituksen onnistuneen kulttuuri- ja taidealan tukemisessa korona-aikana.
Kysymys esitettiin osana vuoden 2021 KULTA-barometria, joka mittaa kansanedustajille ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön jäsenjärjestöjen johtajille tehdyn kyselyn avulla kulttuuripolitiikan painoarvoa. Kysymys hallituksen onnistumisesta jakoi kulttuurijärjestöjen johtajien näkemysten lisäksi myös kansanedustajien näkemykset. Kansanedustajien näkemyksien hajanaisuutta voi selittää se, kuuluuko kansanedustaja tällä hetkellä hallituspuolueeseen vai oppositiopuolueeseen. Kulttuurijärjestöjen johtajien kohdalla näkemysten hajanaisuuteen on vaikeampi löytää selkeää selitystä.
”Hallitus ei ehkä ole epäonnistunut kulttuuri- ja taidealan tukemisessa koronakriisin aikana, mutta tilanne on alalle niin kriittinen ja vaikea, että yksikään hallitus ei olisi onnistunut korjaamaan tilannetta.”
– eräs kulttuurijärjestön johtaja
Kuten yllä olevasta lainauksesta käy ilmi, hallituksen korona-ajan tukitoimien onnistumista on erityisen vaikea arvioida myös siksi, että koronan vaikutukset alalle ovat olleet valtavat, kuten myös Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä kysely alan toimijoille vahvistaa. Lisätietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn tuloksista ja mm. alalle suunnatuista tuista löydät täältä.
KULTA-barometri mittaa kulttuuripolitiikan painoarvoa
Muiden kysymysten osalta vuoden 2021 KULTA-barometri mittasi samoja kulttuuripolitiikan osioita kuin vuoden 2020 KULTA-barometrikin. Verrattuna vuoteen 2019, vuonna 2020 kulttuuriala sai paremmin äänensä kuuluviin julkisessa keskustelussa ja kulttuurin ja taiteen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja oppimiseen näkyivät paremmin kuntapolitiikassa. Kuitenkin kulttuuripolitiikan painoarvon ei koettu vastaavan kulttuurin yhteiskunnallista merkitystä edelleenkään ja luovien alojen merkityksen tunnistamista Suomen talouskasvulle ja alueiden elinvoimalle tulisi lisätä.
KULTA-barometriin vastasi 23 jäsenjärjestön johtajaa ja 26 kansanedustajaa.
Tutustu KULTA-barometriin kokonaisuudessaan täältä.
Avainsanat: