Joka kolkan saavuttava taide-elämys – Hieno teko vai perusoikeus?

Lastenkulttuurin kentällä on kaksi kestoteemaa, jotka eivät vanhene koskaan: laatu ja saavutettavuus. Vaikka kaikenlaisia hienoja tekoja molemmilla saroilla onkin vuosien varrella saatu aikaan, on näiden molempien edistäminen edelleen enemmän kuin ajankohtaista. Erityisesti elävän musiikin saavutettavuudesta voisin kirjoittaa blogitekstin vaikka joka viikko, mutta aloitetaan nyt tällä yhdellä.

 Väritä koko Suomi!

Katsotaanpa tuota saavutettavuuskysymystä hiukan elävän musiikin näkökulmasta. Vuonna 2018 Konserttikeskus tavoitti n. 180 000 lasta ja nuorta 156 eri kunnasta. Näistä 60 kunnassa elävän musiikin konsertin sai jokainen peruskoululainen Konsertti joka kouluun -sopimuksen kautta. Volyymi oli sinänsä suuri, kun toimintaa kerran oli noin puolessa Suomen kunnista. Silti tavoitettiin vasta murto-osa Suomen lapsista ja nuorista, kun pelkästään peruskoululaisia on Suomessa reilu puoli miljoonaa. Toki meidän lisäksi moni muukin toimija, kuten esim. orkesterit, lastenkulttuurikeskukset ja artistit itse, järjestävät hienoja konsertteja kouluihin ympäri Suomen. Kuitenkaan kukaan meistä ei tällä hetkellä tiedä, kuinka moni lapsi jää todellisuudessa kokonaan ilman tuota kokemusta, saati kokonaan ilman kosketusta ammattimaiseen lastenkulttuuriin. Me tekijät voitaisiin yhdessä selvittää, missä sijaitsevat ne harmaat alueet ja kolkat, joissa taide ja kulttuuri (tai elävä musiikki) ei tavoita lapsia ja nuoria, ja sitten värittää ne yhteisvoimin. Konserttikeskuksen vuoden 2018 harmaat alueet löytyvät muuten tuolta lopun viitteistä[i].

Yksi tämän hetken vakuuttavimmista saavutettavuusteoista on Taidetestaajat[ii], joka tavoittaa upeasti kasiluokkalaisten osalta nämä harmaatkin kolkat nyt jo kolmatta kertaa! Monesti (kuten nytkin) Taidetestaajiin viitataan ainutlaatuisen hienona tekona, mutta todellisuudessa aidosti koko Suomen kattavan laadukkaan lapsille ja nuorille suunnatun taidetoiminnan pitäisi olla jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus. Tehtiin se tulevaisuudessa sitten tällä paljon kiitosta keränneellä formaatilla tai jotenkin toisin, esimerkiksi viemällä taidetta kouluihin Norjan kuusi taiteenalaa kattavaa mallia[iii] hyödyntäen, jokainen lapsi Suomessa nämä kokemukset ansaitsee.

Elävää musiikkia elämän täydeltä

Edes yksi konserttikokemus jokaiselle lapselle ja nuorelle joka lukuvuonna on hyvä tavoite, mutta jos mietin sitä omalle kohdalleni, niin onhan se vielä aika vähän. Pelkästään marraskuussa olen kuullut töiden puitteissa Soivaa siiliä, Orffeja, Tuomo Rannankaria, Poja!-folktrioa, Ramy Essamia, Ellipsiä sekä Eriniä konsertoimassa yhdessä Jyväskylän sinfonian kanssa. Tämän lisäksi olen käynyt maksavana asiakkaana kuuntelemassa Kielo Kärkkäisen ihanaa Belize-yhtyettä, maagista Mikko Joensuuta, lumoavaa Aino Vennaa, räjähtävää Suistamon sähköä, norjalaista jazzia Wako-yhtyeen voimin toteutettuna ja kaiken päälle sattumalta vielä Kaija Kootakin. Sen lisäksi että olen konsertteja järjestävän yhdistyksen toiminnanjohtaja ja käyn paljon konserteissa vapaa-ajalla, harrastan lisäksi konserttien järkkäämistä omassa olohuoneessani. Marraskuussa sain olkkariini konsertoimaan ihanien ystävieni Hannun ja Iinan duon. Jos mukaan lasketaan vielä oman lauluharrastuksen siivellä koettu elävä musiikki, olen pelkästään marraskuussa kuullut livenä yli 20 eri artistia/kokoonpanoa.

Ehkä tämän esimerkin kautta saa käsityksen siitä, miten tärkeä asia elävän musiikin kokeminen voi ihmiselle olla. Ei tule varmaan lukijalle yllätyksenä, että uskon siis erityisen vahvasti ja omakohtaisesti siihen, että musiikki voi antaa jollekin (toisellekin) ihmiselle kokonaisen elämän sisällön. Tähän tarvitaan kuitenkin se elävän musiikin kohtaamisen aikaansaama kipinä.

Kohtasin tuossa taannoin yhden Suomen jazzlegendoista Heikki Sarmannon (80). Hän kertoi kiertäneensä kouluja Konserttikeskuksen kautta jo 60-luvulla. Silloin palkkio kerättiin kuulemma suoraan lapsilta ja sen sai kokoelmana kiliseviä kolikoita. Hän kertoi myös improvisoineensa konserteissa lasten valitsemista teemoista, esimerkiksi lätäköistä. Miltäköhän on mahtanut kuulostaa tuo sävelin toteutettu vain siinä hetkessä noin vuonna 1966 soinut lätäkkö ja miltä sen kuuleminen on mahtanut tuntua lätäkköaihetta ehdottaneesta lapsesta? Tämänkaltaiset kokemukset ovat takuulla vaikuttaneet aikain saatossa lukuisien lasten ja nuorten musiikkisuhteeseen mutta ne ovat voineet vaikuttaa merkittävästi myös oman elämän suuntaan.

Saan olla minä

Marraskuun lopulla vietetyn Lapsen oikeuksien viikon teemana oli tänä vuonna Saan olla minä[iv]. Viesti levisi laajalle ja kosketti isosti mm. meitä lastenkulttuuritoimijoita. Lapsen oikeuksien viikolla 19.11.2019 Hämeenlinnassa järjestettiin Lastenmusiikkipäivän Jellonagaala, jonka käynnisti tapahtumien suojelijan tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion lähettämä tervehdys[v]. Hän kirjoitti lähettämässään tervehdyksessä musiikista ja lapsen identiteetistä näin:

”Musiikin maailmaan eläytyvä lapsi heittäytyy olemaan oma itsensä täysin pidikkeettä. Musiikin maailmassa hän laulaa, liikkuu, elehtii, tanssii ja soittaa – tehden tämän kaiken omalla, yksilöllisellä tavallaan – toisin kuin yksikään toinen lapsi. Lastenmusiikin parissa vietetyt hetket rohkaisevat lasta vapaaseen itseilmaisuun, joka vahvistaa persoonallisuuden ja itsetunnon kehittymistä.”

 On meidän aikuisten tehtävä antaa lapselle mahdollisuus löytää se oma juttu. Jollekin lapselle se on musiikki, jollekin toiselle jotakin muuta. Joka tapauksessa lapsi tarvitsee laadukkaita ja monipuolisia kokemuksia taiteesta ja kulttuurista saadakseen tuon mahdollisuuden kokea ne omalla yksilöllisellä tavallaan osana omaksi itsekseen kasvamista. Tämä mahdollisuus on meidän taattava jokaiselle lapselle ja nuorelle asuinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta huolimatta.

 

Noora Herranen
toiminnanjohtaja
Konserttikeskus ry

 

 

VIITTAUKSET:

[i] Kartta Konserttikeskuksen vuonna 2018 konserttitoiminnan kattavuudesta (harmaine alueineen) löytyy Konserttikeskuksen nettisivuilta täältä

[ii] Lisää taidetestaajista nettisivuilta täältä

[iii] Lisätietoja Norjan mallista Kulturtankenin englanninkielisiltä nettisivuilta täältä

[iv] Lisätietoja Saan olla minä -kampanjasta löytyy Lastenoikeudet nettisivuilta täältä

[v] Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion tervehdyksen voi lukea kokonaisuudessaan Konserttikeskuksen facebookista täältä

 

 

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.