Julkinen taide kuntien vetovoimatekijänä

Taide on osa arkiympäristöämme. Kohtaamme julkista taidetta kaduilla, toreilla, sairaaloissa, kouluissa ja työpaikoilla. Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset haluavat taidetta elinympäristöönsä ja kokevat, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä sekä turvallisuutta.

Rakennetun ympäristön taidehankintoja varten on Suomessa käytössä erilaisia hankinta- ja rahoitustapoja. Näistä tunnetuin lienee taiteen prosenttiperiaate, jossa osa rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Kuntien lisäksi prosenttiperiaatetta voivat noudattaa myös yksityiset rakennuttajat ja taloyhtiöt ja se soveltuu niin uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja täydennysrakentamiseen kuin infrarakentamiseen. Muita rakennetun ympäristön taidehankintojen malleja Suomessa ovat esimerkiksi kaavaan liitetty alueen oma taideohjelma tai rahastomalli, jossa alueen rakennuttajat osallistuvat taidehankkeisiin kerryttämällä yhteistä rahastoa taidehankintoja varten.

Taiteen prosenttiperiaate etenee

Julkisen taiteen tilaaminen on ollut pitkään kasvusuunnassa, eikä ihme; taide rikastuttaa kaupunkiympäristöjä ja vahvistaa kaupunginosien profiloitumista. Prosenttiperiaatetta tai siihen viittaavia käytäntöjä hyödyntävien kuntien ja kaupunkien määrä on vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Muutama kaupunki on myös julkaissut omat julkisen taiteen periaatteensa, joissa määritellään laaja-alaisesti julkisen taiteen tilaamisen ja rahoittamisen tavat, vastuut hallinnonaloittain sekä strategiset tavoitteet.

Julkiselle taiteelle löytyy poliittista tukea, ja taiteen prosenttiperiaatteen edistäminen ja laajentaminen ovat päässeet kirjauksena kolmeen viimeiseen hallitusohjelmaan. Nykyisen hallituksen kaudella valtion kulttuuribudjettiin on korvamerkitty puolen miljoonan euron menolisäys taiteen prosenttiperiaatteen edistämiseen. Lisäksi Taiteen edistämiskeskukseen on äskettäin perustettu julkisen taiteen asiantuntijapalvelut, joka jatkaa Taiken työtä taiteen prosenttiperiaatteen edistämisessä.

Myös vuoden 2020 alusta voimaan astuneessa uudessa museolaissa, sekä viime keväänä uudistuneessa kuntien kulttuuritoimintalaissa julkisella taiteella on keskeisempi rooli. Alueelliset vastuumuseot ovat saaneet hoitaakseen julkisen taiteen edistämis- ja kehittämistehtäviä, kun taas kuntien kulttuuritoimintalain osalta julkinen taide kytkeytyy ylätason tavoitteisiin, kuten saavutettavuuteen, osallisuuteen ja alueellisen elinvoiman kehittämiseen kulttuurin ja taiteen keinoin.

Julkinen taide tuottaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Julkinen taide tarjoaa kunnille työkaluja kulttuuritoimintansa järjestämiseksi lain osoittamalla tavalla. Julkinen taide mahdollistaa matalan kynnyksen taidekokemuksia sekä luo asuinalueille ja kaupunginosille identiteettiä, mikä puolestaan parhaimmillaan tuottaa osallisuuden, omistajuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kuntien tehtävänä on myös luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa on selvitetty julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia ja kehitetty menetelmiä niiden arvioimiseksi osana Ornamon koordinoimaa Taide käyttöön – Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen -yhteishanketta (ESR, Luovaa osaamista -hanke 2018–2020).

Tämänkaltaiselle tutkimustiedolle on ollut tarvetta, koska aiemmassa selvityksessä Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa (2015) ilmeni, ettei taiteen talousvaikutuksia rakentamisessa tunneta vielä hyvin. Cuporen selvityksessä julkisen taiteen taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmiin on haettu mallia useilta eri tutkimusaloilta, kuten kulttuurin taloustieteestä ja ympäristötaloustieteestä. Raportti julkaistaan keväällä 2020.

Taide ja kulttuuri ovat vahvoja alueellisia vetovoimatekijöitä, ja Suomen Taiteilijaseura ja KULTA ry ovat nimenneet julkisen taiteen edistämisen yhteiseksi vaalitavoitteekseen tulevissa kuntavaaleissa.

Lisälukemista: prosenttiperiaate.fi, taidekayttoon.fi

 

Annukka Vähäsörinki
Toiminnanjohtaja
Suomen Taiteilijaseura