Julkisen sektorin taide- ja kulttuurihankinnat elvytyskeinona

27.7.2021

 

Tutkija Leevi Saari esittää 24 keinon työkalupakkia, jolla kuntien ja valtion kannattaa nostaa kulttuuri- ja taidealaa koronan aiheuttamasta taantumasta. Tässä blogissa esittelen kahta hänen ehdottamistaan keinoista.

Koko työkalupakin tiivistetyssä muodossa löydät täältä: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/24-keinon-tyokalupakki-kultturi-ja-taidealan-tukemiseksi-.pdf

Och samma på svenska: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/06/Verktygslada-med-24-satt-att-stodja-kultur-och-konstomradet-efter-covid19-pandemin.pdf

Julkisen sektorin taide- ja kulttuurihankinnat

Kunta voi järjestää kulttuuritapahtumia, toteuttaa kunnallisia kulttuuri- ja taideostoja ja rahoittaa uusia hankkeita. Näin julkinen sektori voi ylläpitää väliaikaisesti taiteen kysyntää lisäämällä omia ostojaan, kun kuluttajakäyttäyminen on varovaista edelleen sielläkin, missä kulttuuritapahtumia voi järjestää. Esimerkiksi yhteisbussiretkiä kesäteattereihin ei edelleenkään juuri tehdä.

Nykyisellään kunnat käyttävät rahaa kulttuuribudjetin puitteissa esimerkiksi järjestämällä tapahtumia, ostamalla taidetta, sekä tilaamalla erilaisia kulttuuripalveluja esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Kulttuuripalvelujen ostaminen on myös tasaveroinen tukimuoto, jossa kulttuuritoimijat pääsevät aktiivisesti hyödyntämään ja ylläpitämään osaamistaan. Monelle taiteilijalle on ollut haastavaa ylläpitää ammattitaitoa ilman kontaktia elävään yleisöön. Monet kaipaavat nimenomaan konkreettisia työtilaisuuksia. Samalla kuntalaiset saavat kipeästi kaipaamiaan merkityksellisiä elämyksiä.

Kuntien tulisi siis vastasyklisesti kiihdyttää omaa kulttuurikulutustaan. Korostettu panostus kulttuurirahoitukseen pandemian jälkimainingeissa on investointi alueellisen kulttuuritoiminnan elinvoimaisuuteen tulevaisuudessa. 

Jos jonkin toiminnan annetaan nyt kaatua, sitä ei ehkä voi enää saada takaisin. Kuitenkin tänäkin vuonna ovat useat vakiintuneet  ja taiteellisesti korkeatasoiset festivaalit kamppailleet kuntapäättäjien kanssa rahoituksensa jatkuvuudesta. Olen kiertueellani ympäri Suomen kuullut melkoisia sankaritarinoita paikallisista aktiiveista, jotka ovat rahoituksen kokoon kursineet. Kiitos kaikille yhdistystoimijoille ja kuntapäättäjille, jotka härkäpäisesti puolustavat kulttuuria ja taidetta!

Vakituisten, osa-aikaisten taidealan työpaikkojen luominen kuntiin

Tutkija Leevi Saari toteaa yhdeksi kulttuuri- ja taidealan rakenteelliseksi ongelmaksi resilienssin puutteen. Sama havainto löytyy myös eurooppalaisesta raportista: https://voicesofculture.eu/wp-content/uploads/2021/07/VoC-Brainstorming-Report-Working-Conditions.pdf

Saari kirjoittaa, että ”monien resilienssin ongelmien juurisyy on vakinaisten työsuhteiden puute. Taiteilijapalkan lisäksi yksi mahdollisuus parantaa taiteilijoiden resilienssiä on osa-aikaisten taidealan työpaikkojen luominen kuntiin. Näissä rooleissa taiteilijat toimivat palveluntuottajina osa-aikaisesti. Tämä toisi toimeentuloon varmuutta, saattaisi taiteilijoita sosiaaliturvan piiriin ja säilyttäisi silti mahdollisuuden päätoimiseen taiteelliseen työskentelyyn.”

Rosa Meriläinen 

pääsihteeri

 

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.