Kulttuuri ja taide on paitsi suosittu harrastus – tilastokeskuksen vapaa-aikatilaston mukaan 83% suomalaisista osallistuu vuosittain kulttuuririentoihin – se on myös yli 100 000 ihmisen elinkeino. Kulttuuria ja taidetta on rajoitettu voimakkaasti, esimerkiksi kahden metrin turvavälimääräyksellä, ilman että se on aina terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan ollut epidemian torjunnan kannalta välttämätöntä. Taloudelliset seuraukset kulttuurialan työllisille ja yrittäjille ovat olleet raskaat.

Tässä tiivistelmä tutkija Leevi Saaren laatimasta kulttuuri- ja taidealan taloudellisesta tilannekuvasta: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/Kulttuuri-ja-taidealan-taloudellinen-tilannekuva.pdf

Kulttuuriala yksi pahiten koronasta kärsineistä aloista

Maaliskuussa 2020 Suomeen saapunut COVID-19–pandemia sulki esityspaikkojen ovet ja lamautti kulttuurin kysynnän. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten COVID-19 pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Kulttuurialan tilannetta selvittäneet kyselyt tukevat näkemystä paikoin epätoivoisesta tilanteesta. 

Itselleni koronan vaikutukset kulttuuri- ja taidealalle ovat näyttäytyneet moninaisina. Yhtäältä alan toimijoiden taloudellisina huolina, yhä syvenevänä ja pitkittyvänä ahdinkona. Toisaalta keskusteluna kulttuurin ja taiteen merkityksestä ja pyrkimyksistä löytää keinoja olla alan tukena. 

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry edustaa kulttuuri- ja taidealan ammattimaisia tuki- ja tuottajaorganisaatioita, joista monet ovat alan työnantajia. Olemme halunneet olla hyvä yhteistyökumppani kaikille: sitoutuneet edistämään koko kulttuuri- ja taidealan arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä, emme vain jäsentemme. 

Solidaarisuus ja avoin yhteistyö ovat kantaneet. Kriisiaikana yhteisen edunvalvonnan tarve tietysti on korostunut. Siksi olimme myös perustamassa Tapahtumateollisuus ry:tä, joka onnistui tuomaan esiin alan alihankintaketjujen merkityksen. Tämä on ollut valtavan tärkeää alan sisäiselle solidaarisuudelle tilanteessa, jossa osa toimijoista jäi tyystin vaille koronatukia.

Mitä on taiteilijan työ?

Korona-avustusten ei tarvitse tehdä taiteilijoista nöyriä ja kiitollisia. On edelleen luvallista ravistella, haastaa ja härnätä. Olemme ylpeitä, että saamme toteuttaa Suomen kulttuurirahaston Taiteiden kesä -hanketta, jossa työllistetään vastavalmistuneita taiteen ammattilaisia. He ovat valmistuneet keskelle ennennäkemättömän epävarmoja työmarkkinoita. 

Huomenna tiistaina 3.8. nähdään yksi Taiteiden kesän teoksista youtubessa eli valokuvaaja ja kuvataiteilija Mortti Saarnian performanssi-striimi Taiteilijan työpäivä 03.08.2021 klo 08-16. Taiteilijan työpäivä on yhden arkisen työpäivän mittainen performanssi-striimi, jossa Mortti Saarnia työskentelee kotonaan. Teos pohtii yhteiskunnan ja taiteen välistä suhdetta, taiteilijan roolia palkansaajana ja työntekijänä sekä työntekoa taiteellisena konseptina. Mortin päivää voi seurata youtubessa nimellä ‘’Mortti Saarnia – Taiteilijan työpäivä’’.

”Menneiden vuosikymmenten taiteilijat ovat eräitä kansallisen identiteettimme arvostetuimmista hahmoista, mutta iso osa taiteilijan työaikaa kuluu palkan metsästämiseen.”, kertoo Saarnia. ja jatkaa: ”Jos työskentelen performanssin nimiin, onko työnteko itsessään taidetta? Joinain päivinä taiteilijuus on hyvin käsitteellistä konseptointia, mutta joskus se on tavallista työtä. Kutsuessani joitakin työtehtäviä tavanomaiseksi, tarkoituksenani ei ole arvottaa työtä vaan käyttää esimerkkinä helposti ymmärrettävää työn tekemistä”, Saarnia pohtii samalla kun tulostimesta tulee tarkoituksella sotkettuja valokuvia. ”Rakastan youtube-kanavia, jossa toinen toistaan tylsemmät ihmiset tekevät tuntikausien videoita. Mitä vähemmän tapahtuu, sitä merkityksellisempää kaikki on. Pääsen vihdoin osaksi tätä yhteisöä.”, sanoo Saarnia.

Rosa Meriläinen

pääsihteeri