Osassa Suomea kulttuuritapahtumia rajoitetaan edelleen voimakkaasti – kahden metrin turvavälivaatimus tekee monen tapahtuman mahdottomaksi järjestää siten, että myös palkat saadaan maksettua. Osa yleisöstä edelleen aristelee lähteä kulttuuririentoihin. Esimerkiksi kesäteattereille tärkeät yhteisbussimatkalaiset pitkälti puuttuvat. Pandemia on siis edelleen täällä.

Viisaiden päättäjien on kuitenkin nyt syytä varautua pandemian jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Kulttuuri ja taide itsessään on yksi henkisen jälleenrakennuksen keino ja tietysti olennaisen osana palvelualojen yhteistä ekosysteemiä toimi myös taloudellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden kohentajana.

Kulttuurialan taloudelliset vaikutukset

Näin kirjoittaa tutkija Leevi Saari kulttuurialan taloudellisista vaikutuksista: ”Suorista taloudellisista vaikutuksista on helpointa saada valmista todistusaineistoa. Tärkeimpiä arvioitavia lukuja ovat kulttuuri- ja taidealan tuotteiden ja palveluiden kulutuksen tuottama arvonlisäys sekä toimialoille työllistyvät ihmiset sekä yritysten määrä. Vuonna 2018 kulttuurin ja taiteen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3,3 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kulttuuritoimialat työllistivät vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä. Yritys ja toimipaikkarekisterin tilastojen mukaan kulttuurialalla toimivia yrityksiä oli vuonna 2019 noin 18 000, joille kertyi liikevaihtoa 13,4 miljardia euroa.

Suorien vaikutusten lisäksi on kuitenkin huomioitava myös kulttuuri- ja taidealojen tuottama epäsuora hyöty muille toimialoille. Näiden epäsuorien vaikutusten täsmällinen identifiointi on hankalaa. Kulttuurin ja taiteen epäsuorat vaikutukset tuleekin nähdä ensisijaisesti mahdollistavina ja kiihdyttävinä tekijöinä muiden alojen toiminnalle. Epäsuorien vaikutusten aikajänne ei taivu helposti yksinkertaisiin politiikkainterventioihin. Kulttuuripoliittisten investointien lunastaminen vaatii malttia sekä puutarhanhoitajan mielenmaisemaa. Kulttuurin epäsuorien vaikutusten rakentaminen vie aikaa ja pitkään jalostettu kasvu ja osaaminen on helppo menettää nopeasti.”

On elvytettävä kulttuurin paikallista kysyntää ja tarjontaa

Tutkija Leevi Saari teki KULTA ry:lle Wihurin säätiön tuella riippumattoman selvityksen siitä, mitä kuntien ja valtion pitäisi tehdä, jotta kulttuuriala nousisi koronan aiheuttamasta taantumasta. Hän esittää, että pandemian jälkeen on kulttuurialaa elvytettävä vuosi, neljän vuoden ajan autettava sitä parantumaan ja vielä pidemmän aikaa vahvistettava sen resilienssiä.

Kun syksyllä kunnanvaltuustot päättävät neljän vuoden keskeisistä suuntaviivoista on strateginen panostus oman paikkakunnan kulttuurielämään siinä kohtaa viisas kirjaus – jo ihan siksi, että kulttuurin vaikutus paikallistalouteen ja kunnan elinvoimaan on merkittävä. Siitä todisteena toimii jokainen kesätapahtuma, joka on ollut mahdollista järjestää. Tämän kesän voittajiin kuuluu muun muassa taidekaupunki Mänttä, jossa Banksyn näyttely ja Mäntän kuvataideviikot ovat yhdessä toimineet melkoisina vetonauloina.

Mitä pitää tehdä juuri nyt?

Tutkija Leevi Saari kirjoittaa, että kulttuurialan tuen puolustaminen tulevissa rahoituspäätöksissä on elintärkeää. Tämä koskee sekä valtio-, että kuntatason toimia. Saari esittää useita konkreettisia toimia, joista yksi nopea keino on kulttuuriseteleiden jakaminen:

”Suomen julkisella sektorilla on kansainvälisessä vertailussa poikkeukselliset edellytykset tukea kulttuurialan kysyntää. Kehittynyt kulttuurisetelijärjestelmä on helppo, institutionaalisesti täysin yhteensopiva sekä tarkasti kohdentuva keino, jolla kulttuurialan kysyntää voidaan tukea pandemian jälkimainingeissa. Laajasti jaettava kulttuuriseteli on myös oikeudenmukainen ja yksilölähtöinen tapa tukea kulttuuripalvelujen saatavuutta sekä turvata kansalaisten oikeuksia kulttuuriin. 

Kunnallisella tasolla edelläkävijänä on toiminut Helsinki, joka päätti 21.4.2021 jakaa työntekijöilleen 7,6 miljoonan euron edestä kulttuuriseteleitä kulttuurin kysynnän tukemiseksi. Vastaavia eri kokoluokan toimia tulisi selvittää muissakin kunnissa. Vastaavien toimien soveltamista valtakunnallisella tasolla tulee selvittää pikaisesti.”

Leevi Saaren koko selvitys löytyy täältä: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/Kulttuurin-puolesta-selvitys-1.pdf

Tiivistelmä kulttuurialan tilanteesta täältä: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/Kulttuuri-ja-taidealan-taloudellinen-tilannekuva.pdf

Ja tiivistelmä Leevi Saaren esityksistä täältä: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/24-keinon-tyokalupakki-kultturi-ja-taidealan-tukemiseksi-.pdf

Rosa Meriläinen

pääsihteeri