Kuva: Jutta Kivilompolo

Syksyn budjettiriihessä suuret asiakokonaisuudet tullevat olemaan työllisyytoimet ja ilmastotoimet. Kulttuuri ja luovat alat ovat luontevasti osa molempia kokonaisuuksia. 

Luovat alat Suomen kasvun veturiksi

Kulttuurin ja taiteen julkisessa rahoituksessa on aina kyse työpaikoista. Kun hallitus tulevina vuosina leikkaa kulttuurista Veikkauksen tuottojen laskun vuoksi, se siis vähentää alan työpaikkoja. Kun valmiiksi korona on iskenyt kulttuurialan työllisiin, yhteisvaikutelma on perin ruma. Kun kuitenkin hallituksella on vahva intressi synnyttää työpaikkoja, on järkevää kohdistaa työllisyyttä edistäviä toimia luoville aloille osana työllisyyspakettia.

Luovat alat ovat jo valmiiksi erittäin joustavat työmarkkinat, joten köyhien kyykyttäminen ei ole se ensisijainen vaikuttava toimi lisätä alan työllisyyttä. Sen sijaan ansaintaa voisi vahvistaa edistämällä kulttuurivientiä ja ylipäänsä elinkeinopolitiikassa ottaa yhdeksi painopisteeksi luovien alojen ja luovan osaamisen edistäminen. Hallitusohjelmassa on asiasta kunnianhimoiset kirjaukset, mutta vielä ovat vähäiseksi jääneet käytännön toimet.

Alan työntekijöiden asemaa on oikeutetusti vaadittu vahvistettavaksi ihan koko Euroopassa. Tuore politiikkasuositusten lista löytyy Goethe instituutin raportista: https://voicesofculture.eu/wp-content/uploads/2021/07/VoC-Brainstorming-Report-Working-Conditions.pdf

Suomalaiset tekijäjärjestöt ovat vaatineet muutosta siihen, että tekijänoikeustulot eivät leikkaisi sosiaaliturvaa, kun eivät sitä kerrytäkään. Tässä linkki adressista, jonka allekirjoittivat 21 taiteilijajärjestöä ja 8 500 allekirjoittajaa: https://www.teosto.fi/adressi-luovan-tyon-tekijoiden-tyottomyysturvasta-luovutettiin-ministeri-pekoselle/

Tämänkin asian voisi hoitaa syksyn budjettiriihessä osana työllisyyspakettia. Samalla olisi laadittava arvio siitä, paljonko alan työpaikkoja menetetään leikkausten takia kahtena seuraavana vuonna. Jos hallitus olisi valinnut kulttuurialan edistämisen tien, vaikutukset olisivat toiset. Vuosi sitten OKM laski kulttuurialan työllistävää potentiaalia näin: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kulttuurin-tyollisyydesta-tyollistavista-vaikutuksista-ja-tyollistavista-mahdollisuuksista-3.pdf

Kestävämpi vaihtoehto kuluttamiseen

Kulttuuri ja taide on ratkaisemassa myös ilmastokriisiä syvällisesti, muuttamalla ihmisen käyttäytymistä. ”Taide, taiteellinen toiminta ja kulttuuriperintökohteet tukevat ympäristön säilymistä kanavoimalla ihmisten kulutusta ja toimintaa kohti kestävämpiä tapoja nauttia elämästä. 

Globaalin tietoisuuden kasvu kestävän kehityksen tarpeesta on johtanut eettisen ja ekologisen kulutuksen lisääntymiseen. Taide ja kulttuuri tarjoavat mahdollisuuksia kestävämpään kulutukseen: Suomessa toteutetun ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan palveluilla ovat yleensä tavaroita pienempi hiilijalanjälki ja varsinkin kulttuuripalvelut ovat hiilitehokkaita. 

Taide ja kulttuuri tarjoavat kestävämpiä kulutusmahdollisuuksia myös kulutuksen motiivien näkökulmasta. Tutkimusten mukaan kulutus lisääntyy jatkuvasti käytettävissä olevien tulojen lisääntymiseen mukaan. Tulojen kasvu ja aineellinen kulutus eivät kuitenkaan paranna elämänlaatua sen jälkeen, kun peruselintaso on saavutettu. Materiaalisen kuluttamisen sijaan suurinta onnellisuutta ihmisille on todettu tutkimuksissa syntyvän mahdollisuudesta uppoutua henkisesti tai fyysisesti haastavaan tekemiseen, jossa voi saavuttaa jotain itselleen merkityksellistä. Taide ja kulttuuri tarjoavat paljon toiminnan alueita, jossa ”flow”-tiloja voi saavuttaa.”

Yllä oleva tieto peräisin Sitran fasilitoimasta tietokortista: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2019/01/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%B6n-tietokortti-09122018.pdf

Rosa Meriläinen

pääsihteeri