Kuva: Jutta Kivilompolo

Kuntien kannattaa rahoittaa kulttuuria ja taidetta, sillä se vahvistaa kunnan elinvoimaa, taloutta ja työllisyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia. Tällä hetkellä kuntien nettokustannukset kulttuurista on 150 euroa per asukas. 

Vaihteluväli on kuitenkin suurta. Pienimmillään kunnan nettokustannukset kulttuurille ovat säälittävät 38 euroa, suurimmillaan 291 euroa asukas. Tällä pitäisi kustantaa kirjastot, taiteen perusopetus, musiikki-, teatteri-, sirkus- ja tanssitoiminta, museo- ja näyttelytoiminta sekä muu kulttuuritoiminta jossa mm. avustuksia, tapahtumia, harrastustoimintaa, kulttuurihyvinvointia.

Kunnan kulttuurielämä on kuntien käsissä

Kunnassa on kulttuuria ja taidetta saatavilla ja saavutettavissa juuri niin paljon kuin kuntapäättäjät haluavat. Rahoittamalla omaa kulttuurielämää kunnalla on hyvä mahdollisuus saada aikaan positiivinen kierre kunnan taloudessa, saada matkailutuloa, houkutella asukkaita ja yrityksiä paikkakunnalle.

Myös laki kuntien kulttuuritoiminnasta on vaativa. Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa, luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjoaa mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle ja edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Ilman asiallista asukaskohtaista rahoitusosuutta lain vaatimuksia ei voi täyttää, vaikka kunta olisi kuinka yhteistyökykyinen ja kekseliäs.

Käyttötaloustilastot ovat kuitenkin mielestäni perin vaikeita käyttää. Nokkelat varmasti osaavat: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_talous_ja_toiminta/

Voittaako Forssa Heinolan?

Oman työnsä tueksi kulttuurimyönteinen kuntapäättäjä saa hyviä visualisointeja oman kunnan kustannusrakenteesta Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut/analyysit-ja-tietoaineistot/kustannusrakenne

Sieltä voi helposti ja käyttäjäystävällisesti vertailla samankokoisten kuntien panostuksia kulttuuriinsa. Esimerkiksi voi nähdä, että Forssa käyttää taiteen perusopetukseen 823 000 euroa ja hieman isompi Heinola vain 558 000.

On tietoja, joita ei yleisistä tilastoista näe, kuten kaupunginhallitusten jakamat erilliset avustukset esimerkiksi isoille festareille. Koska kuntien tilanteet vaihtelevat suuresti, olen arka sanomaan mikä olisi tavoitetasomme asialliselle kulttuuribudjetille per asukas. On kuitenkin ilmiselvää, että useissa kunnissa sen olisi noustava, jotta kulttuurin ja taiteen valtakunnallinen saatavuus ja saavutettavuus turvattaisiin.

KULTA ry lähettää viestin kuntiin: teidän kannattaa kilvoitella kohti nousua ei pohjaa. Kulttuurin nettokustannukset per asukas on tästä yksi hyvä mittari.

Rosa Meriläinen

pääsihteeri