Kuva: Jutta Kivilompolo

Luovat alat ovat kasvualoja, mutta tietenkään emme halua tuudittautua siihen, että yleisöt kasvavat itsestään. On jatkuvasti kasvatettava uusia yleisöjä. Esimerkki kultaisen papukaijamerkin arvoisesta yleisötyöstä on vaikkapa Tapiola Sinfonietan sairaaloihin ja hoivakoteihin keskittyvä sairaalamuusikot. Muusikot esiintyvät Espoon sairaaloissa ja hoivakodeissa tuoden musiikin ja kokemuksen ihmisille, jotka eivät voi itse mennä konsertteihin. 

Kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta parannettava

Kun olemme Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:ssä pohtineet alan tulevaisuutta, keskusteluissa painottuvat lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin pariin kasvamisen eri keinot sekä kulttuurin ja taiteen saavutettavuuden parantaminen.

Suomalaisen valtion kulttuuripolitiikan suuri tarina on kulttuurin valtakunnallisen saatavuuden takaaminen. Sen rinnalla on voimistunut saavutettavuuden edistäminen eli että kaikilla ihmisillä olisi tosiasiallisesti kyky, halu ja mahdollisuudet päästä kokemaan ja tekemään kulttuuria. Toki sekä saatavuudella että saavutettavuudella on sama jalo päämäärä: kulttuuri kuuluu kaikille.

Humakin fiksut opiskelijat Alisa Kanninen ja Camilla Grandén laativat tulevaisuuspohdintojamme tukemaan opinnäytetyön siitä, miten kulttuurin ja taiteen yleisöjä voisi kasvattaa. Tämä blogi pohjautuu heidän tekemäänsä työhön, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112765

Taide- ja kulttuurikasvatuksen lisääminen lapsille

Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden yleisöjä. Mitä vahvemmin kulttuuri ja taide on osa lapsen elämää, kuluttaa hän mahdollisesti sitä tulevaisuudessa. Siksi pitäisi pyrkiä nostamaan luovien alojen tärkeyttä ihan varhaiskasvatuksesta asti. Kanninen ja Grandén arvioivat, että luoviin taitoihin suhtaudutaan liiaksi vain hupina ja esimerkiksi koulumenestyksestä puhuttaessa arvioidaan tiedeaineet taideaineita tärkeämmäksi.

Myös kulttuuritapahtumien kohtelu korona-aikana osoittaa, ettei niitä pidetä yhteiskunnan ydintoimintoina. Kulttuurialan työntekijät edelleen kohtaavat työnsä arvon vähättelyä. Ikään kuin kyseessä ei olisi ”oikeat työt”.

Kanninen ja Grandén painottavat, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla tasavertainen mahdollisuus kulttuurin- ja taiteen kasvatukseen ammattilaisten opettamana. Epätasa-arvoiseen harrastamiseen vaikuttavat esimerkiksi asuinpaikkakunta ja varallisuus. Koulut voisivat tehdä yhteistyötä kulttuuri- ja taiteenalan toimijoiden kanssa, ja yhdessä etsiä pysyviä ratkaisuja tasaisempaa harrastamismahdollisuuteen. 

Yksi kuntavaalitavoitteistamme onkin kulttuurikasvatussunnitelmien saaminen jokaiseen kuntaan. Tästä löytyy linkki Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion kuntavaalitavoitteisiin: https://www.taideobservatorio.fi/kuntavaalikampanja-2021

Rosa Meriläinen

pääsihteeri