Kiitos kulttuurialan työntekijöille venymisestä

Kulttuurialan työntekijät ovat selvästi joukolla todenneet, että koronakevät on ollut antamisen ja altruismin, ei valittamisen ja itsekkyyden aikaa. Ala on pääosin pienipalkkainen ja useimpien työ perustuu ihmisten kohtaamiseen, kokoontumiseen, liikkuvuuteen tai kansainvälisyyteen – ja nämähän nyt ovat olleet rajoitettuja.

Hetemäen työryhmän ensimmäisestä raportista käy Nordean korttimaksuista tehdyn analyysin perusteella ilmi, että kulttuurialan myynnistä katosi 90 %. Tämä raju pudotus tapahtui hyvin nopeasti epidemian alkamisen jälkeen.

Kulttuuriala on osoittanut taloudellisen iskun voimaan ja vauhtiin nähden hämmästyttävää iskunkestävyyttä. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki kuntien kulttuurityöntekijät, joiden epävarmuutta ja huolta lisää myös kuntatalouden tulevaisuus.

Kaavio korttimaksujen volyymista viikoilla 1-16: Kulttuuriin kohdistuvat menot

Hyvien uutisten lista ja someteatteri ilman palkkaa

Positiivista asennetta osoitti ensimmäisten joukossa mahtava Taku ry, joka on päivittänyt sivuillaan hyvien uutisten listaa: http://taku.fi/hyvienuutistenlista/. TAKU ry on taide- ja kulttuurialalla työskentelevien ja opiskelevien ammattilaisten akavalainen ammattijärjestö. Heidän jäseniään on muun muassa kulttuurituottajat, kuvataiteilijat, medianomit, artenomit ja muotoilijat.

Teatteriväki alkoi ilman palkkaa kehitellä someteatteria, koomikot ja muusikot etsivät tapoja antaa ihmisille iloa, lohtua ja merkityksellisyyttä niillä keinoilla, joita kotoa käsin on. Ja siellä, missä on täytynyt tuotantojen pyöriä, on ratkaisuja etsitty turvalliseen työntekoon ilman someraivoa. Toki samasta hyvästä asenteesta on syytä kiittää monta muutakin ammattiryhmää, kuten terveydenhuollon ja kauppojen työntekijöitä.

Ratkaisukeskeisyys ja toimintakyky on ollut kulttuurialalla esimerkillistä

Siellä missä lomautuksiin ja irtisanomisiin ei ollut heti pakko lähteä, etsivät esimerkiksi kirjastoammattilaiset nokkelia tapoja lainata ihmisille kirjoja turvallisesti. Yhtä ratkaisukeskeisesti he ovat suhtautuneet siihen, kun kirjastot avattiin.

Työntekijöiden näkökulmasta epävarmuus on ollut suurta, mutta toimintakykyä ei silti ole menetetty. Kun rajoitustoimien purkamisesta tuli päätökset ennen tarkempia ohjeita siitä, miten turvallisuus taataan, voivottelun sijaan alkoi yhteistyössä pohdinta siitä, miten töihin palataan niin, että yleisökin uskaltaa tulla paikalle.

Valtiovalta ei pysty lupaamaan yhdellekään kulttuuritoimijalle kauanko mitkäkin rajoitukset pysyvät voimassa ja koska voi varmasti tietää voivansa riskittä suunnitella tulevaa. Siksi alalle ovat olleet kullanarvoisia kaikki päättäjien puheenvuorot, joissa kulttuurialan tilanteelle osoitetaan ymmärrystä. Kiitos näistä puheenvuoroista esimerkiksi kulttuuriministeri Hanna Kosonen, apulaispormestari Nasima Razmyar, varapuheenjohtaja Fatim Diarra, europarlamentaarikko Henna Virkkunen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja varapuheenjohtaja Henrik Wikström.

Kulttuurialalla on harjoiteltu epävarmuuden sietämistä pitkään

Epävarmuuden sietäminen on tärkeä resilienssitaito. Siitä kulttuurialalla on tietysti ollut kokemusta jo ennenkin. Onhan alalla paljon freelancereita ja yrittäjätyyppistä työntekoa ilman toivettakaan tiedosta, mitä seuraavana vuonna tapahtuu. Epävarmuutta on helpompi kestää, jos on luottamusta tulevaisuuteen, toivoa.

Kulttuuriala on nyt kyykyssä, mutta pää pystyssä ja valmiina nousemaan. Ihmisten kulttuurinnälkä ei ole erityisoloissa vähentynyt, päinvastoin. Silti erityisesti suuria yleisömääriä keräävät kulttuurimuodot tulevat olemaan riskin alla siihen asti, että korona on kokonaan selätetty. Vaihtoehtoisia toimintatapoja koko ajan kehitetään, mutta digitalisaatiokin vaatii resurssinsa. Kulttuurin ja taiteen kuluttamisella on suuri merkitys kaikkien suomalaisten resilienssin vahvistamiselle. Siksi nyt on kiirehdittävä hallitusohjelman pitkän aikavälin tavoitteeksi sovittua kulttuuribudjetti prosenttiin -kirjausta. Lupaus tulevasta kukoistuksesta auttaa kaikkia jaksamaan.

Hetemäen raportin, johon blogissa viitataan, löydät täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162214/VN_2020_12.pdf

 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry

 

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.