KULTA ry:n vastaukset Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmälle

Merkittävin jälleenrakennustyö tehdään ihmisten päässä. Turvallisuusstrategian kokonaisturvallisuuden timantissa henkiselle kriisinkestävyydelle on annettu painava sija, ja sen vahvistaminen on valtionhallinnossa opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla.

Meillä ei ole nyt varaa olla lyhytnäköisiä. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry suosittaa painopisteiksi jälleenrakennukseen:

1. Panostusta lasten ja nuorten inhimilliseen pääomaan
2. Aineetonta arvonlisää elinkeino- ja innovaatiopolitiikan strategiseksi kärjeksi
3. Ennaltaehkäisyn eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sosiaali- ja terveyspolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Vastauksemme kuulemistilaisuuden ennakkokysymyksiin

Tiivistelmä vastauksistamme neljään kysymykseen:

Terveyden ja toimintakyvyn kannalta on olennaista, että ihmiset poistuvat usein kotisohvalta. Siihen pitää olla hyviä syitä. WHO suosittelee kulttuurin ja taiteen käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja hoivassa. Tieteen ja taiteen rahoitusta on suunnitelmallisesti kasvatettava. Liikkuvuuden ja kansainvälistymisen edistäminen tavoitteeksi välittömästi. Köyhyys on merkittävin luovuutta vähentävä asia, joten lapsiperheköyhyyttä on torjuttava.

Mitkä ovat olleet koronavirusepidemian ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitustoimien vaikutukset edustamanne järjestön näkökulmasta?

Kulttuurin ja taiteen saatavuus on rajoittunut merkittävästi samaan aikaan, kun ihmisten kulttuurinnälkä on kasvanut. Alan ammattilaisille koronakriisi on tarkoittanut sitä, että monen elanto on väliaikaisesti kadonnut.

Toisaalta ne alan toimijat, joilla on ollut resursseja ja osaamista, eivätkä ole olleet lomautettuina, ovat digitalisoineet toimintaansa vauhdilla ja keksineet uusia tapoja viedä kulttuuria ja taidetta ihmisten luo.

Pitkällä aikavälillä haasteita tuo se, uskaltavatko ihmiset palata toistensa pariin. Elinkeinopoliittisesti tämä on suuri kysymys, mutta suurin huoli koskee ihmisten käyttäytymisen muutosta heidän oman terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta: kotisohva on nyt monelle se paras ystävä, mutta terveydelle tuhoisa. Jo ennen koronakriisiä Suomi oli poikkeuksellisen kotipainotteinen yhteiskunta. Lasten ollessa pieniä he kyllä järjestävät omille aikuisilleen aktiviteettia niin liikunnan kuin kulttuurinkin saralla, mutta elinikäisen toimintakyvyn kannalta on tärkeää luoda sellainen yhteisö ja elämäntapa, jossa ihmiset hakeutuvat toistensa pariin, liikkuvat ja kokevat merkityksellisiä asioita.

Millä yhteiskunnan toimilla voitaisiin edistää kriisistä palautumista?

Tiede ja taide ovat luovan talouden perusta, jossa syntyy se luova osaaminen, jolla teemme tuotteistamme piirun verran parempia. Aineetonta arvonlisää syntyy kaikilla toimialoilla luovan osaamisen avulla. Se on kriittinen erottautumistekijä, joka on kirjattava Business Finlandin strategiaan.

Tieteen ja taiteen rahoitusta on suunnitelmallisesti kasvatettava. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin ja taiteen budjetti on nyt 0,8 prosenttia valtion budjetista. Se on nostettava prosenttiin hallitusohjelmassa suunniteltua nopeammin ja etupainotteisemmin huolimatta siitä, että Veikkauksen tulot laskevat. On kuitenkin vaarana, että rahapelitoiminnan tuotot katoavat tulevina jälleenrakennusvuosina ulkomaille siinä mittakaavassa, että se asettaa vaakalaudalle taiteen ja tieteen lisäksi kaikki ne kansalaisyhteiskunnan toimijat, jotka nyt saavat rahoituksensa Veikkauksen voittovaroista. Veikkauksen omistajalleen tuottama miljardi on summana niin merkityksellinen, ettei monopolin turvaamista koskevia päätöksiä ole enää varaa lykätä.

Varhaiskasvatus, peruskoulu, lasten ja nuorten harrastukset sekä perhepalvelut ovat ne välineet, joilla lasten ja nuorten inhimillistä pääomaa kasvatetaan. Resilienssitaitoihin – kuten joustavuuteen ja jatkuvuuden hallintaan – laaja yleissivistys, luova osaaminen ja monilukutaito antavat parhaat eväät. Köyhyys on merkittävin luovuutta vähentävä asia, joten lapsiperheköyhyyttä on torjuttava.

Sote-uudistuksen painopiste on siirrettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen eli ennaltaehkäisyyn ongelmien korjaamisen sijaan. Tällä hetkellä monessa kunnissa eletään kädestä suuhun: rahat menevät lakisääteisten tehtäviä hoitamiseen ilman mahdollisuutta tehdä kaukonäköisiä valintoja. WHO suosittelee kulttuurin ja taiteen käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja hoivassa. Iso-Britanniassa taidetta reseptillä -projekti vähensi yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.

Mitkä toimet jälkihoitosuunnitelmassa edistäisivät parhaiten tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta?

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa tärkein väline on yhteisöllinen ongelmanratkaisu: osallistaminen. Vapaa taide ja tiede varmistavat tuoreet näkökulmat, moniäänisyyden ja aidon kansalaisyhteiskunnan dialogin. On huomattava, että tämä vaatii kansalaisjärjestöjen rahoituksesta huolehtimista.

Mitä muita näkökulmia jälkihoitostrategiassa tulisi huomioida?

1. Liikkuvuuden ja kansainvälistymisen edistäminen. Taiteelle kansainvälisyys on laadun kannalta elinehto. Käpertyminen ja näivettyminen uhkaa, ellei kulttuurivaihtoa ja -vientiä saada vetämään ja kulttuurimatkailijoita houkuteltua Suomeen.
2. Kulttuurialalla on hyviä elvytysrakentamishankkeita, jotka tuottavat samalla myös vahvempaa henkistä resilienssiä ja tulevaisuususkoa. Valmistelu- tai selvitysvaiheessa olevia rakennushankkeita kannattaa nyt kiirehtiä.
3. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nuoret valmistuvat nyt epävarmaan aikaan. Erityisesti alle 30-vuotiaat naiset ovat kärsineet koronakriisistä. Heidän ura- ja palkkakehitystään on nyt edistettävä kaikilla toimialoilla.
4. Monet kriisiajan käytännön hankaluudet osoittivat sen, ettei suomalaisen valtionhallinnon supervoimiin kuulu hallinnonalojen välinen yhteistyö. Kansliapäälliköiden on nyt löydettävä uusia ja mielellään radikaaleja ehdotuksia, joilla tämä muutetaan. Esimerkiksi ministeriöiden yhteiset virat voisivat tuoda myös säästöjä.

Helsingissä 13.5.2020

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry