KULTA ry kiittää hallitusta

Marinin hallituksen kulttuurimyönteinen linja saa jatkoa: hallitus kompensoi vuoden 2021 kulttuuribudjettiin täysimääräisesti Veikkauksen tuottojen dramaattisen laskun. Hallituksen kulttuurimyönteinen politiikka on myös hyvää työllisyyspolitiikkaa.

Kulttuuri- ja taideala tukee Suomen toipumista koronakriisistä: se vahvistaa resilienssiä eli vaikeuksien sietokykyä ja tukee ihmisten henkistä hyvinvointia. Erityisen vahvaa tutkimusnäyttöä on kulttuurin ja taiteen kyvystä tukea mielenterveyttä, jolla on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Itsessäänkin kulttuuriala on vahvasti työllistävä, työvoimavaltainen ja siten tukee hallitusta sen tärkeässä työllisyystavoitteessa.

Kulttuuriammateissa työskentelee 135 000 henkilöä, ja alan osuus kaikista työllisistä on 4,9 %. Se on siis työllistävyydeltään ja arvonlisäosuudeltaan keskisuuri toimiala. Kulttuurin – ja luovien alojen yleensä – avulla Suomeen voidaan luoda lyhyellä aikavälillä yli 10 000 työpaikkaa. Kulttuurialan positiivista aluetalousvaikutuksista on vahvaa näyttöä.

Työllisyys- ja talousvaikutusten edistämisen mahdollisuuksia kulttuurin aloilla on laskettu Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tässä poimintoja OKM:n muistiosta (päivätty elokuussa):

Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina –työryhmä arvioi, että sen esittämillä toimilla (joista Creative Business Finland on tärkein) saataisiin luotua suhteellisen nopeasti noin 10 000 uutta työpaikkaa
• Rakennushankkeista esim. Kansallisteatterin peruskorjaus- ja parannushankkeen työllisyysvaikutus vuosina 2020-2021 on noin 750 htv, Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelun ja rakentamisen työllisyysvaikutus v. 2023-2025 on yhteensä 750 htv ja Arkkitehtuuri- ja designmuseon v. 2023-2025 1 350 htv
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 –hankkeen työllisyys on vuonna 2026 240 htv ja kulttuurimatkailun työllisyysvaikutukset vuonna 2020 26 htv ja vuonna 2021 78 htv
3 milj. euron vuosittaisella lisärahoituksella on mahdollista palkata noin 60 taide- ja kulttuurialan ammattilaista mm. taide- ja kulttuurilaitoksiin, oppilaitoksiin kuntiin, kolmannelle sektorille ja yrityksiin.
Harrastustuntimallin työllistävä vaikutus olisi 375 000 harrastustuntia vuodessa, kun harrastaminen tapahtuu 12 oppilaan ryhmissä ja Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustusten työllisyysvaikutukset: vuonna 2020 52 htv, vuonna 2021 78 htv ja vuosina 2022-23 26 htv.
Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistamisen työllisyysvaikutus yhteensä vuonna 2021 noin 350 hlöä ja vuonna 2023 noin 500 henkilöä ja Lukeva Suomi: Lukuliikkeen toiminnan jatkamisen työllisyysvaikutus vuosittain 3-4 htv
Kuntien kulttuuritoimintalain toimeenpanon työllisyysvaikutukset 140 htv vuodessa ja Taiteen prosenttiperiaatteen edistäminen (prosentti rakennuskustannuksista kulttuuriin ja taiteeseen) työllisyysvaikutuksia tulisi yhteensä 10-20 htv:ta ja lisäksi lisää taidetta ihmisten elinympäristöihin.
Kulttuurin ja luovien alojen rahaston työllisyysvaikutus 12 htv, Kirjailija- ja kääntäjäapurahan määrärahan työllisyysvaikutus vuodessa noin 19 htv ja Kuvataiteen näyttöapurahojen määrän lisäämisen avulla saataisiin 45,5 htv:tta lisää, eli yhteensä 87,5 htv:tta ja samalla vähennettäisiin kuvataiteilijoiden työttömyyttä.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.