KULTA ry: Kulttuuriset oikeudet vanhuspalvelulakiin!

Vanhuspalvelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Vain koetulla kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia, joten kulttuurinen vanhustyö, ikääntyneiden kulttuuripalvelut ja siten vanhusten kulttuuriset oikeudet on kirjattava uuteen vanhuspalvelulakiin.

Hyvän pohjan antaa Juha Sipilän hallituksen erinomaisen kärkihankkeen Suomeen synnyttämä 13 kunnan kulttuurisen vanhustyön Aili-verkosto: miten vanhusten kulttuurisia oikeuksia voidaan kunnassa toteuttaa.

Kävin tutustumassa ikääntyneiden kulttuuritoimintaan Seinäjoella, joka on yksi alan edelläkävijöistä Suomessa. Seinäjoella on omien sanojensa mukaan myös Suomen paras kulttuurikasvatussuunnitelma. Näiden hienona yhteistuloksena kuulin sydämeenkäyvästä kohtaamisesta, kun lapset olivat vieneet esityksen vanhuksille, jotka olivat antaneet vastalahjaksi oman esityksensä.

Seinäjoella on perustettu kulttuuritoimen ja vanhuspalvelun yhteinen virka, josta molemmat maksavat puolet. Ikääntyneiden kulttuuripalveluilla on myös näiden toimialojen yhteinen ohjausryhmä. Koordinaattorin tausta oli kulttuuripuolella, joten hän oli tehnyt työpäiviä myös vanhuspalvelussa tutustuakseen sen arkeen. Vain tuntemalla toisen toimialan rytmit ja käytännöt löytyy käytännöllinen tapa viedä vanhuksille kulttuuria ja taidetta – vaikkapa vuoteen ääreen ja suoraan kotiin. Kun vanhuksille tehdään kulttuuripalvelujentarpeen arviointi, osataan palveluja kohdistaa esimerkiksi heille, joilla on yksinäisyyttä ja lieviä mielenterveysongelmia.

Aili-verkoston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteistyönä kehittämä kulttuurikirjaamisen Suomen malli on tällä hetkellä oikein vientituote. Idea on kirjata vanhuksen omiin tietoihin kaatumisten ja lääkärikäyntien lisäksi myös kulttuuriosallistuminen. Kun kulttuurinen vanhustyö on suunnitelmallista ja jatkuvaa, sen vaikutuksetkin ovat parempia.

Seinäjoen seuraava tavoite onkin laatia kaupungille oma kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Oli mikä hallinnon taso tahansa kunnan strategiasta vanhuspalvelulakiin, kulttuurinen vanhustyö on kirjattava toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, jotta ikääntyneiden elämä on antoisampaa ja terveyttä ja toimintakykyä riittää pidempään. Tästä hyödymme me kaikki.

Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin myöhäisikäisiä musiikin aikuisoppijoita – kuutta noin 70-vuotiasta naista – jotka perustivat rokkibändin. Tutkimus osoitti, että musiikin oppimisen, rokin soittamisen ja julkisen esiintymisen tuoma toimijuuden ja voimaantumisen kokemus säteili myös muille elämänalueille vaikuttaen välillisesti ikääntyneen ihmisen koko elämänlaatuun. Tämä ja paljon muuta hyvää tietoa löytyy Sitran fasilitoimasta tietokortista: https://media.sitra.fi/2018/02/07105528/taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-oppimiseen-tietokortti-final.pdf

Taikusydän puolestaan on tehnyt erinomaisen tiivistelmän marraskuussa julkaistusta WHO:n raportista kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Raportti pohjaa yli 3000 tutkimukseen. https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/maailman-terveysjarjesto-whon-raportti-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksista/?fbclid=IwAR07q40WkUioUvSMBHBg0oNm_HywgfoHfytJwfQoV9PUqmcAKJ-q45rw5Mc

 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.