Kulttuurista rahavirtoja kaupunkiin

Tuore Cuporen tutkimus Jyväskylän sydämestä avaa kulttuuri- ja taidelaitosten paikkakunnalle tuottamia raportteja – ja kuten tiedetään, ne ovat vain osa kaupungin koko kulttuurielämää ja siten kulttuurin talousvaikutuksia.

”Jyväskylän taide- ja kulttuurilaitosten aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Taidelaitoskäynteihin liittyvät rahavirrat Jyväskylässä ovat 8,4 miljoonaa euroa. Jyväskylän taidelaitosten aluetaloudellinen vaikutus mitattuna tuotantovaikutuksilla on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta. Luku ei sisällä laitosten henkilökuntaa.”, kirjoitetaan tutkimushankkeen tiedotteessa: https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taide-ja-kulttuurilaitokset-osana-jyvaeskylaen-kehitystae-ja-hyvinvointia

Jyväskylän sydän on hanke, jossa kulttuuriin satsaamalla pyritään lisäämään keskustan vetovoimaa. Cuporen tutkimuksen mukaan valittu linja on oikea, sillä todellakin kulttuuri ja taide houkuttelee ihmisiä keskustaan ja saa heitä käyttämään siellä rahaa.

Lukuisilla yksittäisillä tapahtumilla, kuten Savonlinnan oopperajuhlilla ja Pori Jazzilla, on näyttää miljoonasummaiset luvut tapahtuman tuomista rahavirroista kaupunkiin. Ei olekaan ihme, että kolme aluetta nyt tosissaan kilpailee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemasta.

Tällä viikolla vierailin Joensuussa tutustumassa Savonlinnan hakemukseen – aivan – Saimaa-ilmiö on yhtä kaupunkia laajempi strateginen investointi, jolla voidaan kääntää alueen koko talouden ja elinvoiman suunta ylöspäin – kamppaileehan monelle ulkopaikkakuntalaisellekin rakas järvi-Suomi ikääntymisen ja autioitumisen haasteiden kanssa.

Kulttuuri ja taide ovat myös tapa houkutella matkailijoita. Joensuussa tapaamani huippusellisti Jussi Makkonen, joka järjestää omassa kulttuurikodissaan Nurmeksessa tasokkaita kotikonsertteja, joihin vaimo omalla leivinuunilla leipoo leivonnaiset, kertoi esimerkin tarinoiden voimasta. Hän oli maailmalla mennyt ja kertonut, että hänen kotiseudultaan Lieksasta löytyy aitta, jossa Sibeliukset ovat häämatkalla laittaneet alulle tyttärensä Evan. Tuota pikaa oli 50 Sibeliuksen ihailijaa matkannut Lieksaan katsomaan tätä 2017 kunnostettua Monolan aittaa, jossa suurmies on tehnyt sitä.

Ja kulttuurimatkailu Sibeliuksetkin alun perin aittaan toi. Jean Sibelius oli saanut Helsingin yliopistolta apurahan päästäkseen Pielisen rannalle tutustumaan karjalaisiin runonlaulajiin.

 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry