Kulttuuri auttaa alueita uudistumaan

Alueiden uudistumisen kannalta on tärkeää löytää tapoja luoda uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Samalla on huolehdittava alueen vetovoimasta sekä matkailijoiden että uusien asukkaiden silmissä.

Minä kuulun ihmisiin, jotka useimmissa paikoissa heti ihastuvat ihmisiin ja kulttuuriin. Lähetän kauhistuneelle puolisolleni milloin mistäkin viestin, että tännehän me muutetaan. Mutta on niitäkin paikkoja, joihin en hevin lähtisi vaikka rakastamani ihminen saisi sieltä unelmiensa työpaikan. Käsi sydämellä, lähtisitkö sinä?

Eläväisiin kulttuurikuntiin on kivempi muuttaa 

Osaajista kilpaillaan, joten he voivat valita minne muuttavat. Olen monien seutukaupunkien kaupunginjohtajien kanssa puhunut tästä haasteesta: työntekijöitä ei saada, sillä puolisolle ei ole tarjolla yhtä kiinnostavaa työmahdollisuutta. Pitäisi olla muita tosi hyviä syitä jättää kaikki ystävät ja harrastukset, vanha rakas koti taa, ja muuttaa puolison työn perässä uudelle paikkakunnalle.

Kulttuuri voi olla yksi hyvä syy. Sotkamo kuuluu niihin kuntiin, jotka ovat viime aikoina satsanneet kulttuuriin. Kunta oli teettänyt tutkimuksen siitä, miksi Sotkamoon ei muuteta ja kappas keppanaista: kolmanneksi yleisin syy oli se, että siellä ei tapahdu mitään. Nyt tapahtuu. 

Kaksi vuotta sitten työnsä aloitti Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen, jonka ansiosta on tarjolla ympäri vuoden uusia kiinnostavia kulttuurielämyksiä huumorifestivaaleista elokuvaviikkoon. Kun törmäsin viimeksi Helsingin kirjamessuilla Karvoseen, kapsahdin hänen kaulaansa, sillä olen niin kiitollinen hänen tekemästään hyvästä työstä. Karvosen haastattelun voit lukea täältä Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen sivuilta.

Kulttuuri monipuolistaa elinkeinorakennetta

Kulttuuripalvelut vahvistavat koko alueen palvelurakennetta, sillä ne tutkitusti vetävät ihmisiä paikalle. On sitten kyse festivaaleista tai museoista, useimmiten taloudellisesti käynnistä hyötyvät kulttuuritoimijaakin enemmän huoltoasemat, ravintolat ja hotellit. Verotulot näkyvät kunnan kukkarossa, vaikka helposti investointi kulttuuriin näyttääkin kunnan kiperässä budjetissa ensin vain menoerältä.

Kulttuuritarjonta houkuttelee erityisesti nuoria aikuisia, ja on siten uudistumisen kannalta alueille tärkeää. Luovien alojen osaajat synnyttävät ympärilleen usein monenlaista tekemisen meininkiä, ja ovat luovalla osaamisellaan avittamassa minkä tahansa toimialan kukoistusta. OECD-maissa noin puolet kulttuurialan ammattilaisista työllistyy muilla toimialoilla kuin kulttuurissa. 

Kulttuurilla on merkitystä alueen turvallisuudelle

Itä-Suomessa jos missä otetaan tosissaan kulttuurin merkitys henkiselle kriisinkestävyydelle ja kokonaisturvallisuudelle. Kun viimeksi kävin asiasta puhumassa Etelä-Karjalan maakuntapäivillä, sain huomata teeman todella puhuttelevan. Siellä tiedetään, että jos kulttuuri lähtee, lähtee kaikki.

Onneksi Suomessa vielä toistaiseksi kaikkialla on omaleimaista kulttuuri- ja taide-elämää, sekä upeaa kulttuuriperintöä, niin aineellista kuin aineetontakin, josta osataan olla ylpeitä. Haastan kuitenkin koko kulttuurialaa pohtimaan, miten voisimme vielä paremmin olla mukana itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa. Se olisi koko maan etu, epädemokraattisuudessaan arvaamattoman itänaapurin tähden.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri