Kulttuuri ja taide ovat suomalaisten suosiossa

Suomen Kulttuurirahasto SKR on selvittänyt suomalaisten kulttuurin kuluttamista ja mielipiteitä kulttuurista. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, kulttuuri on Suomessa kansanhuvi. Kulttuuriosallistumiseen ei edes tässä ole laskettu musiikin kuuntelua, suoratoistopalveluita ja television katselua. Ei siksi, että niitä ei pidettäisi kulttuurina, vaan koska niiden mittaaminen barometrissa käytetyllä tavalla olisi ollut hankalaa.

Itse olen ollut kulttuurin ja taiteen suurkuluttaja aina. Taidan kuulua siihen onnekkaaseen joukkoon, jolle koskettavin kulttuurin kokemus on jotain aivan viimeaikaista – on nimittäin yhtä yleistä se, että koskettavin kokemus on se ensimmäinen. Toki minunkin muistoistani niitä löytyy: isoja elämyksiä lapsuudesta ja nuoruudesta, kun on päässyt liftaamalla katsomaan ARS95:n tai ensimmäisen kerran nähnyt lavalla maailmantähden. SKR:n tutkimuksessa ihmiset hehkuttelivat kattavasti erilaisia taiteilijoita Rammsteinista Repiniin.

Mikä estää suomalaisia kuluttamasta kulttuuria enemmän?

SKR:n tutkimuksen mukaan yleinen syy on raha: sisäänpääsymaksut ovat yleinen este sille, ettei ole voinut mennä kokemaan mitä haluaa. Joillekin pitkä matka kulttuuritapahtumaan on ylittämätön este. Jotkut eivät löydä tarjonnasta itseään kiinnostavia kohteita. Osalla taas kulttuurin harrastamista rajoittaa aikapula: arki on kiireistä tai muut riennot tuntuvat tärkeämmiltä. Joka viides voisi osallistua kulttuuritapahtumiin, jos löytäisi niihin itselleen sopivaa seuraa.

Minun on helppo samastua niihin kulttuurinkuluttajiin, jotka jo nyt käyvät paljon kaikenlaisissa kulttuuritapahtumissa, mutta keksivät lisäksi kosolti syitä käydä vielä useammin vielä useammassa. Uskon, että suurin kasvunvara kulttuuri- ja taidealalle löytyy kuitenkin heistä, jotka nyt jo osallistuvat jonkin verran, mutta voisivat lisätä osallistumistaan, jos vain löytyisi riittävän houkuttelevaa ohjelmistoa kätevän matkan päästä, siedettävällä hinnalla. Aina voimme kehittyä alana ja olla yhä kiinnostavampia! Joka kolmas suomalainen matkustaa kuitenkin vuosittain yli 100 kilometriä kulttuurin takia. Teatteriin, konserttiin, taidenäyttelyyn jnpp. Että ei meillä ihan huonosti mene!

Taiteella on suomalaisten silmissä monta tehtävää

Taiteen tehtävä koetaan moninaiseksi. Viihdytyksen ja lohdun tuominen ihmisen arkeen on yksi tehtävä. Tärkeäksi koettiin myös esteettisten elämysten tuottaminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valtaenemmistön mielestä taiteen funktio on laajentaa yleissivistystä, avata tunteita ja tunnelukkoja ja yhdistää ihmisiä yhteisten kokemusten avulla. Lisäksi enemmistö ajattelee, että taiteen tehtävä on kuvata maailmaan sellaisena kuin se on sekä tuottaa uutta.

Lisäksi suomalaisille on tärkeää, että taide johdattaa syvälliseen ajatteluun tai auttaa näkemään asiat uudella tavalla. Suvaitsevaisuuden lisääminen on valtaosalle ihmisistä yksi taiteen tehtävistä. Kuten myös se, että taide rikkoo rajoja ja kyseenalaistaa pyhinä pidettyjä asioita.

Suomalaisten enemmistö ei edellytä taiteelta taloudellisen lisäarvon tuottamista. Kokonaisuutena kulttuuriala kyllä tuottaa enemmän kuin valtio kulttuuria rahoittaa. Yksittäisen teoksen arvo voi kuitenkin olla jotain, jota ei rahassa mitata.

Linkki SKR:n tutkimukseen: kulttuuritutkimus-2022 (skr.fi)

Rosa Meriläinen
pääsihteeri

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
Rosa Meriläinen is KULTA’s Secretary General.