Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen asettaman kulttuurialan jälleenrakennus- ja tulevaisuustyön raportti on nyt valmis ja julki. Se on erinomainen asiakirja. Raportti perustelee hyvin, miksi kulttuuribudjetti pitäisi nostaa prosenttiin ja esittelee useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla alaa voitaisiin uudistaa.
KULTA ry kiittää kaikkia kulttuuri- ja taidealan ihmisiä, jotka ovat osaltaan auttaneet työryhmän työtä tietoa ja intoa antaen. KULTA ry:n aluekuulemiskierrokselta päätyi työryhmän käsiteltäväksi 78 ehdotusta, joista osa on päätynyt lopulliseen raporttiin, hintalappuineen.
Koska olen ollut työryhmän kokouksissa asiantuntijana läsnä, rohkenen erikseen nimeltä kiittää suuren henkilökohtaisen panoksen antaneita Suomen elokuvasäätiön puheenjohtajaa Anne Brunilaa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkeetä, Taideneuvoston puheenjohtajaa Juha Itkosta ja Suomen taiteilijaseuran puheenjohtajaa Teemu Mäkeä. Ilman teitä alan ääni olisi tyhmempi ja vaisumpi.
Kulttuuri on kansakunnan tärkeintä pääomaa. Se määrittää, mitä me ihmisinä olemme. Se rakentaa identiteettiämme ja maakuvaa. Kulttuurialan rahoituksesta päätettäessä kulttuuri nähdään investointina, joka kohentaa kansantaloutta ja hyvinvointia. Siksi työryhmä esittää ensimmäisenä toimenpide-ehdotuksenaan, että taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan valtion talousarvion luvussa 29.80. yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä (taiteen perusopetusmenojen kanssa 1,15 prosenttiin).
Suomalainen kulttuuri on nyt ennennäkemättömän hyvää
Työryhmä muistuttaa, että kulttuuriala on merkittävä elinkeinotoiminnan osa-alue sekä globaalisti että Suomessa. Luovilla aloilla laajemmin on huomattavaa kasvupotentiaalia. Luovat alat tuottavat enemmän kuin valtio niitä tukee. Kulttuurialaan panostamalla Suomi voi vaurastua. Kulttuuri on myös vientituote. Sen tuotteistamisessa, myynnissä ja markkinoinnissa on paljon mahdollisuuksia, joihin Suomen pitää ennakkoluulottomasti tarttua. Kulttuurialan menestyminen elinkeinona on hyväksi koko kansakunnalle.
Me elämme jatkuvasti keskellä kulttuuria. Kulttuuri on kirjastoja, suomalaista elokuvaa, sarjoja, kaikkien rakastamia bändejä, orkesterikeikkoja, teattereita, tajuntaamme avartavia taideteoksia tai vaikkapa perinnetuolin verhoilua ja ympäristömme elävöittämistä.
Suomalainen kulttuuri ei ole ollut ikinä yhtä rikasta, monipuolista ja ihmisläheistä kuin 2020-luvun alussa. Sitä kannattaa arvostaa ja puolustaa. Ja tietysti aina myös uudistaa ja kehittää! Eteenpäin meneminen, muutos, ovat elävän kulttuurin ehto.
Kansalaisina kulttuuri puhaltaa meihin henkeä ja voimaa. Se lisää yhteenkuuluvuudentunnetta ja on siksi henkisen kriisinkestävyytemme tukipilari. Työryhmä muistuttaa kulttuurin olevan välttämätöntä vapaalle, demokraattiselle ja avoimelle yhteiskunnalle. Kulttuurin saavutettavuus vaikuttaa yhteiskunta-aktiivisuuteen ja jopa äänestysprosenttiin. Kulttuuri antaa välineitä oman äänen esille tuomiseen ja tarjoaa foorumin kriittiselle keskustelulle.
Toivon, että koko kulttuuri- ja taideala kokoontuisi ympäri Suomen keskustelemaan raportin esityksistä ja havainnoista. Olemaan ylpeitä sen kirjauksista kulttuurin merkityksestä ja käyttämään raporttia käsikassaranaan eduskuntavaalikeskusteluissa. Omalta osaltaan KULTA ry tulee järjestämään tilaisuuksia eri puolilla Suomea, joissa päästään ruotimaan raporttia.
Linkki raporttiin: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-764-2
Rosa Meriläinen
pääsihteeri
EDIT 14.6.2022: korjattu vuosiluku 2026 vuoteen 2027.