Kulttuuri on kestävän muutoksen ytimessä

Viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että ilman kulttuuria emme saavuta kestävää tulevaisuutta. Tätä viestiä vie eteenpäin myös KULTA ry:n Kulttuuritavoite-kampanja, jonka tavoitteena on saada kulttuurille oma, itsenäinen SDG-tavoite YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

Kulttuuri luo yhteiskunnallista muutosta

Tätä ajatusta tukee vahvasti myös Katja Juholan tuore taiteellinen väitöskirja International Socially Engaged Art Symposium: A Place of Creation, Shared Knowledge, and Conversational Art. Väitöskirja tekee näkyväksi sen, mitä kulttuurikentällä on pitkään koettu käytännössä: kulttuuri ja taide eivät vain heijasta yhteiskunnallista muutosta, vaan luovat sille tilaa, muotoa ja merkitystä.

Juholan tutkimus perustuu vuosien mittaiseen työhön kansainvälisten, paikallisesti juurtuneiden taidesymposiumien parissa. Hänen keskeinen käsitteensä on keskustelutaide eli taide, joka rakentuu kohtaamisista, kuuntelemisesta ja yhdessä ajattelemisesta. Taiteen keinoin käsitellään ilmastonmuutosta, luonnonvarakiistoja, ruokajärjestelmiä ja ympäristöahdistusta tavalla, joka tuo ihmiset mukaan eikä sulje heitä ulos.

Tämä on olennaista myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Luontopaneeli on todennut, että kulttuuri on keskeinen kestävyyden muutosvoima: se vaikuttaa arvoihin, käyttäytymiseen, mielikuviin ja siihen, mikä koetaan mahdolliseksi. Juuri näihin kysymyksiin Juholan tutkimus pureutuu. Se osoittaa, että kestävyyssiirtymä ei ole vain tekninen tai taloudellinen prosessi, vaan syvästi kulttuurinen.

Kulttuuri on paikallista, kuten kestävyyspolitiikkakin

Väitöskirja tuo esiin myös sen, miten muutos tapahtuu käytännössä. Ei abstrakteissa tavoitteissa, vaan kunnissa, kylissä, kouluissa, museoissa ja yhteisöissä. Paikallisuus ei ole kestävyyspolitiikan heikkous, vaan sen vahvuus. Kun ihmiset voivat kytkeä globaalit haasteet omaan elinympäristöönsä, syntyy toimijuutta ja toivoa.

Juuri tätä Kulttuuritavoite-kampanja tavoittelee. Kun kulttuuri tunnistetaan omana kestävän kehityksen ulottuvuutenaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen rinnalla, sille syntyy myös poliittinen tila ja vastuu. Kulttuuri voi silloin toimia siltana tieteen, politiikan ja arjen välillä, kuten Juholan tutkimus konkreettisesti osoittaa.

Kaikki suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat lopulta kulttuurisia muutoksia. Kun puhumme tulevista SDG-tavoitteista, meidän on varmistettava, että kulttuuri on mukana omalla äänellään, kestävän tulevaisuuden edellytyksenä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että kulttuuri voi luoda tilan ratkaista ympäristökysymyksiä ja käsitellä ilmastoahdistusta. 

Linkki Kulttuuritavoite-sivustolle

Juholan väitöskirja: Monitieteinen ja taiteidenvälinen työskentely luo tilan ratkaista haastavia yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä kysymyksiä