Kulttuuri on osa vanhusten hoivaa

Minuun teki aikanaan suuren vaikutuksen, kun pääsin Tanskan Aarhusissa tutustumaan muistisairaille suunniteltuun museoon. Siellä käyntien tutkittuja mitattavia vaikutuksia oli koskettavasti esimerkiksi se, että vanhukset viikkojen ajan itkivät vähemmän ja harjoittivat vähemmän väkivaltaa hoitajiaan kohtaan.

Museon idea oli kuvata kaikin mahdollisin yksityiskohdin vuosilautasista siihen juuri oikeaan televisiosta tulevaan ohjelmaan muistisairaan ikäluokan nuoruuden tanskalaista kotia. Vanhukset tunnistivat esineet, muistivat niihin liittyviä tarinoita ja saivat päteä esitellessään aivan pihalla oleville maahanmuuttajataustaisille hoitajilleen kunkin asian merkitystä. Museon työntekijä sanoi, että jotkut papat olivat niin innoissaan, että unohtivat keppinsäkin seinää vasten.

Kulttuuriresepti käyttöön hyvinvointialueella

Hyvinvointialueista esimerkiksi Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ikäihminen voi saada kulttuurireseptin museoon, kuten Rauman merimuseoon. Hieno toimintamuoto on myös Turun kaupunginkirjaston lukulähetit, jotka lukevat vanhuksille, joiden on vaikea lukea itse. Ikäihmisille suunnattua kulttuurihyvinvointityötä tekevät siis sekä kunnat että hyvinvointialueet – ja optimaalisessa tapauksessa yhteisytössä.

Istuin itse hyvän tovin kulttuurialan edustajana sote-uudistuksen yhdyspintatyöryhmässä. Siellä oli puhetta etenkin järjestöjen ja hyvinvointialueiden palvelujen yhteispelistä, mutta aivan yhtä tärkeää etenkin kulttuurin osalta on se, että kuntien kulttuuripalveluiden pariin osata ohjata ne ihmiset, jotka kulttuurista eniten hyötyisivät.

Kulttuuri luo yhteyden ja auttaa kommunikoimaan

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija ja yhteyspiste Taikusydän on julkaissut parikin erinomaista tietokorttia liittyen vanhusten kulttuurihyvinvointiin. Sieltä esimerkiksi tällainen poiminta: “Taidetoiminta voi tutkitusti vähentää dementiaan liittyvää apatiaa sekä lisätä sairastavien hyvinvointia ja elämänlaatua. Esimerkiksi savitöiden tekeminen, tanssiminen, kuvataiteet ja yhteiset lukuhetket voivat tukea dementiaa sairastavien identiteettiä ja itsetuntoa. Laulaminen ja musiikki saattavat edistää sairaan ja hoitajan välistä kommunikaatiota silloin, kun puhuminen ei enää ole mahdollista. Laulaen annettuina arkiset ohjeet voivat olla helpommin ymmärrettäviä, mikä voi vähentää dementiaa sairastavan pelkotiloja ja aggressiivisuutta. Laulaminen ja musiikki voivat auttaa dementiaa sairastavaa luomaan yhteyttä muistoihinsa.

Monen arkikokemus kertoo, että muistisairas ei tunnista läheisiään, eikä häneen saa kontaktia, mutta annas olla kun on yhteislaulun paikka, kaikki sanat ja sävelet tulee kuin vettä vaan. Myös vapaaehtoiset esiintyjät, kuten seurakuntien kuorot, ovat tärkeää kulttuurihyvinvointitoimintaa.

Tietokortit ja minä edustamme kulttuurialaa myös lauantaina Helsingin Paasitornissa, jossa järjestöt esittelevät ratkaisujaan Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLI ry:n Kriiseistä resilienssiin -tapahtumassa.