Kulttuuri on tärkeä osa kestävän kasvun linjaa

Seuraavan kuukauden aikana on kulttuuri- ja taidealan vaikuttamistyön kannalta olennaisinta pelastaa vuoden 2023 kulttuuribudjetti leikkauksilta. Ala on hädin tuskin toipunut koronasta ja kaipaa jälleenrakennusta.

Poliitikot eivät tietenkään suunnittele leikkauksia pahuuttaan, tyhmyyttään tai tietämättömyyttään, vaan Veikkauksen tuottojen laskun takia. Parlamentaarisesti on sovittu kulttuuribudjetin, samoin kuin muidenkin Veikkaus-rahoitteisten toimialojen kohtalosta vuosille 2024–2026, mutta ensi vuoden kulttuuribudjetin koosta päätetään huhtikuun alussa, kehysriihessä.

Tavoitteemme on toki edelleen kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin valtion budjetista. Se tarkoittaisi 122,2 miljoonan euron lisäystä. Päivänpoliittista realismia on kuitenkin se, että asiasta voidaan sopia vasta eduskuntavaalien jälkeen, hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Monenlaista kulttuuria kaikenlaisille ihmisille

Kulttuuribudjetti on luovien alojen perusrahoitus, jolla turvataan kulttuurin ja taiteen moninaisuus, ja sen saatavuus ja saavutettavuus kaikenlaisille ihmisille ikään, vammaan ja varallisuuteen katsomatta. Se on välttämätön perusta, jonka varassa luovat alat voivat tuoda kestävää kasvua koko Suomelle.

Luovien alojen kasvu lisää tuottavuutta ja työllisyyttä. Luovien alojen tuotos on suurempi kuin kulttuuri- ja taidealan julkinen rahoitus. Ala on työvoimavaltainen, ja alan työllisistä 27 % on yrittäjiä. Kulttuuri on merkittävä osa suomalaisten arkea: kotitaloudet kuluttavat omia rahojaan kulttuuriin vuosittain 6,4 miljardia euroa, vaikka eivät aina vaikkapa suoratoistopalveluista maksaessaan välttämättä ajattele ostavansa juuri kulttuuria. Kulttuurin käsite arkikielessä on milloin laveampi, milloin kapeampi, kuin tilastoissa määritelty kulttuurin koko kirjo.

Yhteiskunnan kehittämisessä kulttuuri ja luovat alat pystyvät omalta osaltaan tukemaan useita tärkeitä tavoitteita, kuten vahvistamaan osallisuutta, oppimista ja hyvinvointia. Olemme tuomassa iloa lastemme elämään, lievitämme ikäihmisten yksinäisyyttä, autamme maahanmuuttajia ymmärtämään sitä maata, johon ovat muuttaneet ja lujitamme kansalaisten maanpuolustustahtoa.

Kulttuuri on yhteiskunnan perusinfraa

Kulttuuri, kuten koko tulevaisuusministeriömme OKM, on yhteiskunnan perusinfraa, josta kannattaa kaikkina aikoina pitää huolta. Sen varassa kukoistamme kansana, luomme elinvoimaa alueille ja ilmaisemme itseämme.

Kulttuuri- ja taidealan heikkous ja vahvuus on se, että sen merkitystä on vaikea puristaa yhteen lauseeseen, eikä sen tavoitteita ole helppo muokata mitattavaksi. Pelkkää hötöä ja sanahelinää kulttuurin arvo ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi WHO on tehnyt yhteenvedon tuhansista tutkimuksista, jotka osoittavat kulttuurin edistävän ihmisen hyvinvointia ja terveyttä.

Yhteinen tavoite ja suunta voisi olla löydettävissä kestävän kasvun linjauksista. Sitä tukee myös alalla voimistunut tarve tulla tunnustetuksi elinkeinona.

Toivon, että kaikki kulttuuri- ja taidealan toimijat puolustavat maaliskuun ajan perusrahoitustamme: kertokaa päättäjille kulttuurin merkityksestä, luovien alojen kasvun mahdollisuuksista ja siitä, miksi kulttuurin saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehtiminen on ihmisille tärkeää. Ennen kaikkea: kertokaa, että kulttuurista ei saa vuonna 2023 leikata.

 

Rosa Meriläinen
Pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry

 

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
The writer is KULTA’s Secretary General.