Kulttuuri on tulevaisuuden ihmisen hyvinvoinnin kasvualusta

Maailma

on täynnä tiedostamattomia sopimuksia ja toimintamalleja, jotka pahimmillaan ylläpitävät tai jopa vahvistavat marginalisoituihin ihmisryhmiin kohdistuvaa häpeää ja stigmaa. On todellista ihmisoikeustyötä tehdä näitä rakenteita näkyväksi ja kulttuuri on siihen luonteva väline.

Marginaalissa

oleville ihmisille ei ole yhteiskunnassamme tarjottu mahdollisuutta osallistua kulttuurin tuottamiseen täysipainoisesti. Me Kukunorissa, KULTA ry:n jäsenjärjestössä, haluamme asiaan muutoksen. Haluamme tarjota heille mahdollisuuksia nauttia erilaisista kulttuurielämyksistä, mutta uskomme myös heidän mahdollisuuksiinsa tuottaa merkittävää sisältöä ja taiteellisesti tasokkaita tarinoita, jotka voivat muuttaa käsityksiämme heistä ja itsestämme. Voimme kaikki olla osallisia yhteisen hyvinvoinnin rakentamisessa.

Erityisryhmiin

kuuluvilla ihmisillä on oikeus saada parempaa kohtelua, kuin mitä he tällä hetkellä saavat. Kulttuurimme ei vielä kovinkaan paljon suvaitse esimerkiksi psyykkisesti oirehtivia ihmisiä, varsinkaan jos oirehtimisen merkit ovat kovin näkyviä. Tämä voi estää tai hidastaa heitä kuulumasta tai liittymästä erilaisiin yhteisöihin. Toki olemme jo ottaneet tässä asiassa valtavia harppauksia lyhyessä ajassa.

Monen

kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteellisen toiminnan merkityksestä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Muutos on käynnissä ja kiihtyy. Hyvinvoinnin tulevaisuuteen kuuluvat työn murros, toimintakulttuurien muutos, digitalisaatio sekä massiivinen vallansiirto organisaatioilta ihmisille. Mikä kuvaisi näitä muutoksia paremmin kuin taide ja kulttuuri?

Hyvinvointi

on paljon suurempi kokonaisuus kuin mielenterveys, johon vaikuttaa kaikki kommunikaatio sekä yhteiskuntamme rakenteet kaupunkisuunnittelusta yksittäisen ihmisen arkeen. Hyvinvoinnin edellytyksenä on hyvä mielenterveys ja vahvempi mielenterveys lisää hyvinvointia. Voimmeko taiteen ja kulttuurin keinoin rakentaa maailmaa, jossa toimintakulttuuri on hyvinvoinnin lähde ja kasvualusta? Ihan kaikille.

Ensi

silmäyksellä mielen hyvinvoinnin tulevaisuus voi tuntua meistä hämmentävältä. Masennus on tällä hetkellä yleisin mielenterveyshäiriö, josta 300 miljoonaa ihmistä kärsii maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennuksesta tulee suurin yksittäinen terveydenhuollon taakka, joka maksaa kuusi biljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti. Summa on suunnilleen sama kuin vuonna 2012 käytettyjen maailmanlaajuisen terveydenhuollon kulut yhteensä. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin, joista tutkimukset jo kiistatta antavat meille näyttöä, tarvitaan tästä summasta vain se kuuluisa yksi prosentti.

Myös

suomalaiset voivat mielenterveyden häiriöiden näkökulmasta yllättävän huonosti. Tämä tuntuu ristiriitaiselta siihen nähden minkälainen selviytymistarina, todellinen “ryysyistä rikkauksiin”-kertomus Suomi on viime vuosisadalla ollut. Menestykseen nähden tuntuu ristiriitaiselta, jopa käsittämättömältä, että me maailmanmestarit olemme samalla marraskuussa 2018 julkaistun OECD:n terveysraportin mukaan EU:n mielenterveysongelmaisin maa.

Jotta

voimme uudistaa ja uudistua, meidän täytyy raivata tilaa uudelle toimintakulttuurille. Sekä kulttuuritoimijoiden että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tulee valita mikä on tärkeää ja mistä voidaan luopua. Hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin yhteiskehittäminen on perustehtävä. Tarinoiden kertominen on tiedon ja taidon laji, jota ilman meitä ympäröivän, monimutkaisen ja jatkuvasti uudistuvan maailman ymmärtäminen ei onnistu. Kun teemme tarinoiden, taiteen ja kulttuurin kautta näkyväksi toimintakulttuurin esteitä, rakennamme samalla ratkaisuja, jotka luovat edellytykset myös tulevien sukupolvien kestävälle hyvinvoinnille.

Markus Raivio
Toiminnanjohtaja
Kukunori
– Kulttuurin ja hyvinvoinnin Liitto