Kulttuuribudjetti julkisessa taloudessa

VM julkaisi taloudellisen katsauksen 7.10.2019 klo 11. Samoin myös julkistettiin luvut siitä, mikä on lähivuosina kulttuuribudjetin osuus valtion budjetista. Prosenttiosuuden aikasarja löytyy blogin loppupuolelta.

Yleisesti ottaen positiivista taloudellisessa katsauksessa on se, että kotimainen kysyntä kasvaa vakaasti toimintaympäristön epävakaudesta huolimatta. Työllisyyden suhteen kasvussa on palvelusektori. Molemmat tiedot antavat hyvän pohjan luottaa luovien alojen ja kulttuuritoimialan kasvuun. Maksavat yleisöt kasvanevat edelleen.

Julkinen talous kuitenkin heikkenee: alijäämä on kasvamassa ihan jo väestön ikääntymisenkin takia. Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää työllisyyden ja tuottavuuden kasvua sekä muita toimia. Nämä muut toimet voivat olla leikkauksia, johon kaikki julkisen rahan varassa olevat toimijat joutuvat tietysti aina varautumaan.

Kulttuuria ja taidetta suojaa sen fiskaalinen vähäpätöisyys: kulttuurista leikkaamalla ei julkista taloutta pysty tasapainottamaan muuten kuin ehkä kuntakohtaisesti. Valtiovarainministeriö aloittaa kuntien tilannekuvan valmistelun, joka valmistuu vuoden 2020 alkupuolella. Se auttaa hahmottamaan kulttuurin ja taiteen toimintaympäristöä kunnittain.

Hallitus on sopinut erittäin mittavista pysyvistä menolisäyksistä, jotka hallitus toteuttaa etupainotteiseksi. Mukana on myös lisämäärärahoja kulttuuriin ja taiteeseen. Hallitus on myös sopinut kertaluonteisista menolisäyksistä, jotka kasvattavat alijäämää. Niitä kutsutaan tulevaisuusinvestoinneiksi ja mukana on myös kulttuurin ja taiteen rahoja. Pitkällä aikavälillä julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, vaikka uusia menoja kasvattavia päätöksiä ei tehtäisi.

OKM kuvaa budjetin painopistettä kulttuurin ja taiteen osalta näin: ”Taiteen ja kulttuurin rahoituksella tuetaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä taiteen ja kulttuurin tasa-arvoista saatavuutta.”

Elinvoimaista Suomea rakennetaan myös kulttuuribudjetin ulkopuolelta. Näin toteaa valtioneuvoston kanslian tiedote: ”Luovan talouden kasvua edistetään rahoittamalla Creative Business Finlandia vuosina 2020–2021 miljoonan euron vuosittaisella kertainvestoinnilla. Audiovisuaalisten alojen tuotantokannustimella 12 miljoonalla eurolla vuonna 2020 houkutellaan sekä kotimaisia että ulkomaisia elokuvatuotantoja Suomeen.”

Kulttuuribudjetista puhuttaessa tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen perusrahoitusta, OKM:n budjetin lukua 29.80. Kulttuuria ja taidetta rahoitetaan toki muualtakin, esimerkiksi kuntien yleisen kulttuuritoimen valtionosuudet ovat valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetissa. Kun puhutaan OKM:n taiteen ja kulttuurin osaston, hallitusohjelman, usean puolueen ja usean kulttuurijärjestön tavoitteesta nostaa kulttuuribudjetti prosenttiin valtion budjetista, tällä viitataan nimenomaan budjetin lukuun 29.80.

Prosenttiosuuteen vaikuttaa se, minkä kokoinen on kehys. Julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023 selviää, että vaalikauden kehys asetetaan siten, että kehystaso on v. 2023 1,4 mrd. euroa korkeampi kuin teknisessä kehyspäätöksessä 4.4.2019. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista.

Aikasarja kulttuuribudjetin prosenttiosuudesta näyttää, että muutosta ei ole siihen suunnitteilla tällä vaalikaudella:

2010 0,8 %

2011 0,9 %

2012 0,8 %

2013 0,8 %

2014 0,9 %

2015 0,9 %

2016 0,9 %

2017 0,8 %

2018 0,8 %

2019 0,8 %

2020 0,8 %

2021 0,8 %

2022 0,8 %

2023 0,8 %

On myös merkille pantavaa, että kuten OKM:n taidepoliittisissa suuntaviivoissa on esitetty, rahapelitoiminnan tuottojen osuus kulttuuribudjetista on laskemassa. Se nousi vuodesta 2010 vuoteen 2019 49,3 %:sta jopa 54,4 prosenttiin, mutta laskee jälleen kehysten mukaan vuonna 2023 50,4 %:n tasolle.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry