Laadukas taidekasvatus luo vetovoimaa

Mahdollisuus monivuotiseen, ammattilaisten toteuttamaan harrastukseen ei nyky-yhteiskunnassa ole itsestäänselvyys. Taiteen perusopetus on paikallisissa taidekouluissa vapaa-ajalla annettavaa tavoitteellista ja valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua taidekasvatusta. Opettajina toimivat alan koulutetut osaajat. Valittavia taiteenaloja on yhdeksän: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide.

Taiteen perusopetus on ainutlaatuinen ja vakiintunut suomalainen lasten ja nuorten taiteen opetuksen instituutio, jonka olemassaoloa ja kehittymistä kannattaa vaalia myös jatkossa. Iloksemme nykyhallitus on tämän huomannut. Budjettiesitykseensä se on kirjannut kahden miljoonan euron korotuksen taiteen perusopetuksen tuntiperusteiseen valtionosuuteen. Rahoituksella mahdollistetaan yhä useamman lapsen ja nuoren pääsy pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen taideharrastuksen pariin. Toinen positiivinen signaali on indeksikorotusten palautus. Tämä vaikuttaa suoraan kaikkien niiden 128 taiteen perusopetuksen oppilaitoksen arkeen, jotka jo ovat tuntiperusteisen valtionosuurahoituksen piirissä. Indeksien palautusesityksellä hallitus tuplaa taiteen perusopetukseen kohdentuvan positiivisen tukikehityksen.

Enemmän kuin elämys

Taiteen perusopetus ei ole hetken elämys, vaan tarjoaa onnistumisen ja oppimisen kokemuksen, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen ja nuoren identiteetin kehittymiselle. Myös aikuisväestön keskuudessa taiteen perusopetus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta.

Taiteen perusopetuksen parissa voi vierähtää yli kymmenen vuotta. Taidot ehtivät vuosien mittaan hioutua pitkälle. Myös opettaja ja yhteisen kiinnostuksen jakavat kaverit voivat säilyä samoina vuosien ajan. Harrastus tarjoaa yhteisön johon kuulua.

Taiteen perusopetuksen saatavuus ja saavutettavuus ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla jolle se kuuluisi. Aihe oli lähtökohtana opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä teettämän taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeita koskevan selvityksen toimeksiannossa, ja nyt myös perusteluna esitetylle lisärahoitukselle. Maantieteelliset ja taiteenalojen väliset erot ovat saatavuuden kannalta tuntuvia. Taiteen perusopetusta on tarjolla noin 80 % Suomen kunnista, mutta esimerkiksi vapaaoppilaspaikkoja tai maksuhuojennusta on puolestaan tarjolla noin 50 % kunnista, eikä jako ole tasainen. Alle viiden tuhannen asukkaan kunnista 41 % ja yli 50 000 asukkaan kunnista 95 % tarjoavat edellä mainittuja osallistumisen väyliä.* Nämä erot eivät ilman julkista tukea tasaannu.

Kuntien rooli taidekasvatuspalveluiden järjestäjänä ja rahoittajana on mittava. Kuntatalouden paineet ja ikärakenteen muutokset heijastuvat luonnollisesti myös taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja tarjontaan. Esitetystä valtion lisärahoituksesta arviolta vajaa puolet kohdentuu kuntatalouteen. Toivomme kunnilta viisautta ja kauaskatseisuutta rahan kohdentamisessa. Laadukas taidekasvatus ja taiteen tarjonta ovat osa vetovoimaisen kunnan palveluita.

Alueellisen ja kuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu jatkossa entisestään myös taidekasvatuksen kentällä. Useilla paikkakunnilla taiteen perusopetuksen oppilaitoksilla on laajat kumppanuusverkostot ja yhteistyö muun muassa koulujen ja päiväkotien kanssa on vakiintunutta. Näitä olemassa olevia rakenteita tarjoamme hyödynnettäväksi myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastusmallin suunnittelussa ja toteutuksessa.

 Suhde taiteeseen syntyy jo nuorena

Taiteen perusopetuksen parissa harrastaa noin 120 000 lasta ja nuorta, joista monen urapolku johtaa myöhemmin myös muihin kuin taidealan ammatteihin.  Varhain luodun taidesuhteen vaikutukset kulkeutuvat heidän mukanaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat myös merkittäviä taiteen ammattilaisten työllistäjiä. Opettajina työskentelee eri puolilla maata useita tuhansia omien taiteenalojensa ammattilaisia.

Taiteen perusopetuksen avulla luodaan perustaa taiteilijan ammatille ja kasvatetaan uusia taiteen harrastajia ja yleisöjä yhdeksän eri taiteenalan voimin. Taidekasvatus sen eri muodoissaan tulisikin sisällyttää nykyistä vahvemmin osaksi taide- ja taiteilijapolitiikkaa koskevia linjauksia ja keskustelua. Se, mitä tänään tehdään taiteen perusopetuksessa ja esimerkiksi lastenkulttuurikeskuksissa, on vahvasti sidoksissa maamme taide- ja kulttuurielämän tulevaisuuden näkymiin.

 

Viivi Seirala
toiminnanjohtaja
Taiteen perusopetusliitto TPO ry

 

 

*Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruun perustaulukot. Päivitetty 2019-07-09. (www.teaviisari.fi/kulttuuri) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Opetushallitus.