Kulttuurin merkityksestä

Tarina kertoo, että toisessa maailmansodassa Saksan aloitettua hyökkäystoimet Englantia vastaan Englannin armeijan ja sotaministeriön edustajat menivät pääministeri Winston Churchillin luokse ja esittivät, että valtion kulttuurimäärärahat siirrettäisiin armeijan ja sotateollisuuden käyttöön. Churchill vastasi: ”Minkä takia me sitten sodimme ellemme kulttuurimme takia.”

Voiko kulttuurin merkitystä paremmin ilmaista? Kyllähän me tiedämme, että ilman suomalaisen kulttuurin suurta tulemista emme tänään olisi itsenäisessä Suomessa. Valtio ei ole vain aluetta ja kansalaisia, vaan se on myös kulttuuria, kansallista moninaista kulttuuria.

Vaikka me tämän kaiken ymmärrämme, ei sillä kulttuuria ole nostettu politiikan suurelle näyttämölle. Tältä ei ainakaan tänään näytä, kun humanismi ja humanistit kulttuurin lähteinä ovat menettämässä arvostustaan taloudelle ja tekniikalle.

Hyväksi esimerkiksi tässä kelpaa pandemian hoito maassamme. Hufvudstadsbladet julkaisi 15.4.2021 Espoon teatterinjohtaja Erik Söderblomin kannanoton otsikolla ”Regeringen offrade kulturen utan att blinka – protestera mot ofriheten” (hallitus uhrasi kultuurin epäröimättä – protestoikaa vapauden menetystä). Jotakin näkyvää oli saatava aikaan. Uhrattiin epäröimättä kulttuuri ja kiellettiin sokeasti se, että kulttuurityöntekijät ovat elinkeinonharjoittajia siinä kuin kaikki muut ja että kulttuuriala tuottaa kolme prosenttia kansantuotteestamme käsittäen 17 000 yritystä 12,5 miljardin liikevaihdolla ja työllistäen 126 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin ravintola-alalla ja kolme kertaa niin paljon kuin paperiteollisuudessa.

Tämä esimerkki antaa kuvan kulttuurin merkityksestä politiikassa. Valitettavasti.

Kulttuuriala on ollut hajanainen. Sen kenttä on ollut ja tulee olemaan kirjava eivätkä kulttuurintekijät ole pystyneet keräämään yhdessä voimaa, jota politiikassa tarvitaan.

Tilanteen muuttumisesta on kuitenkin merkkejä. Keväällä 2018 perustettu Kulta ry on kulttuurin ja taiteiden edunvalvoja. Sen tavoitteena on vahvistaa alan yhteiskunnallista asemaa ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. Se on nyt yli 30 alan järjestön yhteinen keskusjärjestö. Jokaisen kulttuuri- ja taidealan järjestön, joka pyrkii vahvistamaan kulttuurin yhteiskunnallista merkitystä, tulisi liittyä siihen.

Suomen täyttäessä 100 vuotta järjestettiin Turussa suuri valtakunnallinen kulttuurigaala, joka käsitti koko laajan kulttuuri- ja taidealan. Yhteistyö onnistui erinomaisesti. Kulttuurigaala -ideaa tullaan vaikuttavasti esittämään tämän vuoden marraskuussa ja ensi vuonna Tampereella.

Olen ihmetellyt, miten vähän kulttuuri on esillä yleisissä vaaleissa puolueiden vaaliohjelmissa ja ehdokkaiden vaalimainoksissa. Tästä huolimatta myös kulttuurin ja taiteen puolustajia löytyy. Politiikan tekemisessä vaalien ehdokkaat, joista politiikan tekijät valitaan, ovat keskeisessä asemassa. Siksi onkin tärkeää antaa ääni sellaiselle ehdokkaalle, joka on aidosti alan puolella.

Vanhan sanonnan mukaan kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa itse. Kukas kulttuurin merkityksen nostaa ellei kulttuuriala itse.

Lauri Tarasti

Kulttuurigaalojen palkintolautakunnan puheenjohtaja

Ministeri