Kulttuuripolitiikan peruskurssi – osa 5/10

Kuvituskuva, jossa lukee "Kulttuuripolitiikan peruskurssi – alan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille."
Rosa Meriläisen laatima kulttuuripolitiikan peruskurssi sisältää perustiedot suomalaisesta, eurooppalaisesta ja kansainvälisestä kulttuuripolitiikasta. (Kuvitus: Jutta Kivilompolo. Muokkaus: Andrea Soilander)

KULTA ry julkaisee Kulttuuripolitiikan peruskurssin blogisarjana, luku kerrallaan. Viimeisen luvun yhteydessä julkaistaan myös koko kurssi PDF-muodossa. Kurssin voi tilata myös luentomuodossa paikan päälle osoitteesta info@kulttuurijataide.fi


5. EU:ssa kulttuuripolitiikka kuuluu jäsenvaltioille

EU on merkittävä kulttuurihankkeiden rahoittaja, ja sen piirissä tehdään kulttuuripoliittisesti merkittäviä julistuksia. Komission kulttuurikompassi 2025 linjaa eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa. Kulttuuri ei kuitenkaan kuulu EU:n toimivaltaan ja erityisesti EU-kriittiset poliittiset voimat pitävät tästä tiukasti kiinni. Siksi esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelman rahoitus on väännön kohteena aina kun monivuotisia rahoituskehyksiä neuvotellaan. 

Suorinta valtaa kulttuuripolitiikkaan EU:lla on tekijänoikeuksien osalta. Direktiivit pohjautuvat toki kansainvälisiin sopimuksiin, mutta tekijänoikeudet näyttäytyvät kotimaisessa lainsäädännössä EU-direktiivien toimeenpanona. Tekoälysääntelyn osalta kyse on puhtaasti eurooppapolitiikasta – niin eri tavalla tekoälyn sääntelyyn kansainvälisesti suhtaudutaan.

Eurooppaa on kutsuttu pilkaten museoksi, mutta meillä on kaikki syy olla ylpeitä kulttuuriperinnöstämme ja vaalia sitä. Kulttuuriperintöpainotus eurooppalaisessa kulttuuripolitiikassa liittyy kuitenkin myös siihen, että osalla Euroopan maista on merkittävästi korjausvelkaa kulttuuriomaisuudestaan. Toisaalta Notre Damen esimerkki näytti, että myös yksityisillä kansalaisilla on huomattava intressi pitää huolta historiamme aineellisista merkkipaaluista.

Tehtävä: Mitä nähtävyyksiä Euroopassa haluaisit vielä elämäsi aikana nähdä?
KULTA ry:n graafinen elementti: kännykällä kuvaa ottava nuori, jolla on aurinkolasit. Suunnittelija: Jutta Kivilompolo.

Toinen eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa selittävä piirre löytyy Ranskasta. Yhdysvaltain kulttuurinen ylivalta populaarikulttuurissa on ollut yksi ajuri av-alan painottamiselle: eurooppalaista kulttuuria puolustetaan Hollywoodia vastaan elokuvateattereissa.

Eurooppalaisessa kontekstissa käytetään paljon englanninkielistä käsitettä creative industries. Tällöin kulttuuri on osa teollisuuspolitiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan EU:n kilpailukykyä.

Myös eurooppalaisessa kulttuuripolitiikassa kulttuuri nähdään yhä enemmän muutosvoimana. Yksi kuunneltuja asiantuntijoita on Suomessakin usein nähty professori Sacco, jonka videon englantia taitavat voivat katsoa johdantona eurooppalaiseen kulttuuripoliittiseen ajatteluun:

Interview Pier Luigi Sacco: Culture 3.0 – Transforming the way we develop the society

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
Rosa Meriläinen is KULTA’s Secretary General.