Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö saatava sujuvaksi, jotta kulttuuri kuuluisi kaikille
Aluevaalit on käyty ja uusien aluevaltuustojen ja aluehallitusten tehtävä on nyt miettiä, miten saada rahat riittämään siten, että lakisääteiset palvelut saadaan asianmukaisesti järjestettyä. Kaukonäköistä olisi myös pitää huolen sote-uudistuksen yhdestä tärkeästä tavoitteesta: saada palveluiden painopistettä siirrettyä kaikkein kalliimmista korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistumiseen. Tässä kulttuurihyvinvointi on avuksi, eikä se onnistu ilman yhteistyötä kuntien kulttuuripalveluiden kanssa.
“Hyvinvointi on iso kokonaisuus ja muodostuu muustakin kuin vain terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen palveluista. Myös kulttuuri tuo hyvinvointia, ja sitä koetamme kierroksella lisätä ja samalla lieventää mielikuvaa hyvinvointialueen virkamiesmäisyydestä”, perusteli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen muusikon mukanaoloa hyvinvointialueen kuntakierroksella. Kultainen papukaijamerkki Päijät-Hämeeseen!
Kaikilla on oikeus nauttia kulttuurista
Kulttuuri kuuluu paperilla elintapaohjaukseen, mutta monella hyvinvointialueella on vielä parannettavaa siinä, että se myös muistetaan tehdä. Vielä vaativampi tehtävä on huolehtia siitä, että myös köyhillä, sairailla ja eri syistä ympärivuorokautisen hoivan piirissä, kuten lastensuojelun asiakkailla ja vaikeavammaisilla, on mahdollisuus nauttia kulttuurista ja saada taidelähtöisillä menetelmillä tukea kasvulleen ja ihmisenä olemiselleen.
Valitettavasti Suomesta löytyy hyvinvointialueilta niitäkin esimerkkejä, missä ennen on kyetty viemään taidetta suoraan vaikkapa lastensuojeluyksikköön tai vanhusten palvelutaloon, mutta nyt ei meinaakaan enää maksajaa löytyä ja ihmiset jäävät kulttuurista paitsi. Se ei ole yhdenvertaista, eikä oikein.
Kulttuuri on kustannustehokasta
Kulttuurihyvinvointipalvelut ovat oikeasti aika edullisia, ja voivat osaltaan olla säästämässä rahaa, kun ihmiset pysyvät paremmin voimissaan ja järjissään.
Kulttuurialan toimijoiden ja kuntien kulttuuripalveluiden työntekijöiden täytyykin osata olla yhteydessä ja yhteistyössä alueellisesti kukin oman hyvinvointialueensa viranhaltijoiden kanssa, jotta toimintatavat ja rahoitus olisi jatkossa kunnossa.
Monet aluevaltuutetut ovat kokeneet joutuneensa kumileimasimiksi, ja monet aluehallitusten jäsenet ovat kokeneet talouspaineet musertaviksi. Kulttuurihyvinvointi ei ole kallista, joten hyviä käytäntöjä pystyy omaksumaan toisilta hyvinvointialueilta.
Kunnat ovat kulttuurihyvinvoinnin päätöksenteon tekijöitä siinä missä hyvinvointialueetkin. Esimerkiksi kulttuurin pariin ohjaamisen suhteen Pirkanmaan hyvinvointialueella on osassa kuntia käytössä sekä kaikukortti, luotsi-toiminta, kulttuurilähete että harrastuslähete. Tässä linkki Pirhan sivulle, joka esittelee näitä käytäntöjä: https://www.pirha.fi/web/hyvinvointiaelintavoilla/kulttuurihyvinvointi/kulttuuritoimintaan-ohjaaminen
Kulttuurihyvinvoinnista löytyy hyvää tietoa päättäjien käyttöön
Hyvinvointialueiden tehtäväkenttä on laaja ja haastetaso kova. Parhaimmillakin hyvinvointialueilla kulttuurihyvinvointitoimintaa vielä kehitetään – ja jossain ollaan ehditty jo luopua virkahenkilöstä, jonka vastuulle sen organisointi kuuluisi. Siksi edelleenkin tarvitaan valppaiden aluevaltuutettujen aloitteita ja taitavien aluehallitusten jäsenten neuvotteluvoimaa – sekä viranhaltijoita, joiden vastuulle kulttuurihyvinvoinnin koordinointi kuuluu. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö kulttuurihyvinvoinnin osalta on saatava toimimaan.
Monet aluepäättäjät ovat myös kuntapäättäjiä, joten kaksoisroolia voi hyödyntää siinä, etteivät kulttuuripalvelut jää hallinnolliseksi saippuapalaksi, joka lipsahtaa kaikkien hyppysistä kustannuspaineiden keskellä. Kulttuurihyvinvointipooli teki erittäin asiantunteva vaalioppaan kunta- ja aluevaalien ehdokkaille, joka toimii hyvänä käsikirjana kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen myös vaalien jälkeen:
https://www.kulttuurihyvinvointipooli.fi/kunta-ja-aluevaalit-2025/
