Luovan työn tekijä on kasvun tekijä

Kuvituskuvassa henkilö istuu maassa polvet koukussa. Hän vilkaisee vasemman olkapäänsä yli kohti katsojaa, kasvot puoliksi käsivarsiin peitettynä. Henkilön paidan selkäpuolella on kuva vihaisen tiikerin päästä, jalassa farkut sekä sandaalit. Ympärillä leijailee kasveja, maalituubi ja delfiini-ilmapallo.

Kuvituskuva: © Jutta Kivilompolo

Tänään 26.4. vietetään kansainvälistä tekijänoikeuspäivää, joka on osa maailman henkisen omaisuuden päivän viettoa. Tänä keväänä suomalaisen kulttuurialan juhlat ovat jääneet vähemmälle: koronakriisissä kamppailevat musiikin, teatterin, tanssin, kirjallisuuden, elokuvien ja kuvataiteen tekijät ovat taistelleet lähinnä toimeentulonsa puolesta.

Tekijänoikeus on sananmukaisesti tekijän oikeus. Se tarkoittaa luovan työn tekijän oikeutta päättää teoksensa käytöstä. Siihen liittyy myös tekijän oikeus saada korvausta teoksen käytöstä – siis elää luovalla työllä.

Kun koronan vuoksi asetetut kokoontumisrajoitukset ovat keskeyttäneet lähes kaiken live-esiintymisen, tämä oikeus on jäänyt isolta osin toteutumatta. Monella on elinkeino lakannut käytännössä kokonaan.

Työ tekijäänsä kiittää – ja koko Suomea

Viime viikolla luova ala sai vihdoin jonkin verran myös hyviä uutisia. Lisäbudjettineuvotteluissa kulttuurille myönnettiin yli 200 miljoonan tukipaketti, joka sisältää tukea niin alan freelancereille, yhteisöille, yrityksille, taidelaitoksille kuin tapahtumillekin.  Myös koronarajoitusten purkamissuunnitelma antoi valonpilkahduksia kentälle – kenties omaa ammattia ei tarvitse sittenkään heittää romukoppaan, ehkä toivoa on vielä.

Jälkikäteen viimeisen vuoden taistelussa on jäänyt pohdituttamaan eräs perustavanlaatuinen kysymys – nimittäin luovan työn arvo. Tukipaketin kommentoinnissakin näkyy edelleen vanhakantainen asenne: ikään kuin luova työ ei olisi sitä paljon puhuttua ”oikeaa työtä” vaan jotain huvikseen tehtävää harrastelua. Ikään kuin se ei olisi elinkeino tai vakavasti otettava ammatti. Sain itsekin tukipakettia kiittävään tviittiini vastauksen ”Tämä tulee kalliiksi sinunkin lapsenlapsenlapsille”.

Jos valtiontalouden tila ja työllisyys kiinnostaa, onkin aika kerrata luovan työn roolia koko Suomelle.

Kulttuuriammatit työllistävät lähes 120 000 veroja maksavaa suomalaista, joista lähes kolmannes on yrittäjiä. Vertailukohtana vaikkapa turvetuotannon työllisyysvaikutus on 2 500 henkilötyövuotta. Tai sähkö- ja elektroniikkateollisuus, joka työllistää noin 40 000 työntekijää.

Luova ala muodostaa 3,3 % suomen bruttokansantuotteesta. Se on noin kolminkertainen esimerkiksi maatalouteen verrattuna ja kaksinkertainen paperiteollisuuteen verrattuna!

Miksi siis edelleen paperitehtaan lakkauttaminen saa päättäjät hätkähtämään – samaan aikaan kun luovan työn edellytysten lakkauttaminen ei tunnu kiinnostavan ekonomisteja? Miksi luovan työn arvoa ei edelleenkään näytetä tunnistavan?

Luova ala on tulevaisuuden kasvuala

Tänään juhlittava tekijänoikeus on immateriaalista omaisuutta. Siis ainutlaatuista henkistä arvoa, jota ei voi muu korvata. Siksi sen potentiaali myös kansantaloudelle on valtava.

Luovaa työtä ja sen ainutlaatuista sisältöä ei voi siirtää Kiinaan tai korvata halpaversiolla. Se ei ole kytköksissä tuotantokustannuksiin, raaka-aineiden hintoihin tai valuuttamarkkinoihin. Se on osa universaalia järjestelmää, joka ylittää valtioiden, esitysmuotojen ja alustojen rajat helposti ja nopeasti. Siksi Suomen kaltaisessa korkean osaamisen maassa on erinomaiset edellytykset juuri tämän työn arvon kasvattamiselle.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma tuntuu ainakin lähtökohtaisesti tunnistavan luovan työn ja sen kautta syntyvän aineettoman arvon potentiaalin. Hallitusohjelmassa on luovien alojen edistäminen nostettu yhdeksi kärjeksi. Tavoitteeksi on kirjattu, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Viime vuonna alkoi hallituksen IPR-strategian laatiminen, jonka tavoitteena on kehittää aineettomiin oikeuksiin liittyvää osaamista ja kehittää niiden hyödyntämistä Suomessa. Samoin laadittiin luovan talouden tiekartta, jonka toimenpiteitä edistetään viiden eri linjauksen alla.

Miksi luovan työn arvo on sitten jäänyt koronakriisissä tunnistamatta? En jaksa uskoa, että kyse on kulttuurin väheksynnästä tai edunvalvonnan huonoudesta. Kenttä on kyllä hajanainen, mutta onnistui yhdistämään äänensä hyvin jo koronakriisin alussa.

Luova työ on kuitenkin perinteisiin talousmalleihin verrattuna toisenlaista – se on moniportainen ja monimuotoinen ekosysteemi, jossa hyvin erityyppiset toimijat muodostavat arvoketjuja ja -verkostoja. Se ei ole tehdas tai pörssiyritys.

Näitä uudenlaisia ekosysteemejä meidän pitäisi oppia ymmärtämään ja käsittelemään. Vanhentuneet rakenteet on muokattava uuden, aineettoman työn lähtökohdista lähtien. Koska niiden varassa lepää koko maan tulevaisuus.

Luova työ on työtä ihmisiltä ihmisille

On surullista, että luovan sisällön arvo on koronakriisissä jouduttu liian usein supistamaan vain talouslukuihin. Jokainen meistä tunnistaa myös sen korvaamattoman arvon, joka luovalla työllä on ihmisten henkiselle hyvinvoinnille, sivistykselle, kansakunnan yhtenäisyydelle – ihmisyydelle. Tästä arvosta kasvaa koko kansakunnan onni ja tulevaisuus. Valitettavasti politiikan kieli on numeroiden kieli ja tämä arvo on hankalasti mitattavissa.

Tekijänoikeuden tulee tänään ja aina kannustaa luovaan työhön. Tekijänoikeutta ei ole olemassa ilman tekijää – siis ihmistä. Se tekijä, jonka ajattelun, soiton, ruumiinkielen, tietokoneen käytön, muotoilun, kirjoittamisen tai muun prosessin kautta syntyy luovaa taidetta. Siksi korona on ollut ennen kaikkea ihmisten kriisi.

Pidetään nämä ihmiset hengissä. Sillä Suomi elää luovuudesta.

 

Vappu Aura

Teosto ry

 

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.