Omasta olohuoneesta kulttuurisalonki

Kulttuuripoliittisen selonteon, kenties vuosikymmenen tärkeimmän kulttuuripoliittisen asiakirjan, valmistelu on käynnissä täyttä häkää. Kulttuurikentän kruununkristalli on sen moninaisuus, ja se huomioidaan myös selonteon laadinnassa. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA otti yhteistyössä selontekoa valmistelevan työryhmän kanssa tehtäväkseen innostaa myös tavalliset kulttuurin ystävät, suomalaiset ja ihmiset Suomessa, mukaan jättämään kädenjälkensä selontekoon. Kulttuuri ja taide on olemassa ihmisille, joten ”kuluttajan” perspektiiviä ei tärkeässä selontekoprosessissa sovi alan ammattilaisten monenlaisten kuulemisten joukossa unohtaa.

Kulttuurin ystävät vaikuttamaan

Tammi–helmikuun ajan kulttuurin ystävien oli mahdollista järjestää olohuonekeskustelu omissa ystäväpiireissään, harrastusporukoissaan tai vaikkapa työpaikan afterwork-tilaisuutena. Keskustelu raportoitiin tämän jälkeen verkkolomakkeelle, joka koostui neljästä avoimesta kysymyksestä. Verkkolomake ja tiedot keskustelujen järjestämiseen oli saatavilla kolmella kielellä ja mahdollisuutta markkinoitiin muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Olohuonekeskusteluja, joissa haaveiltiin kulttuurin tulevaisuudesta ja pohdittiin paikallisia tai läheltä liippaavia ylpeyden aiheita kulttuurin piiristä, järjestettiin kaikkiaan 18 ympäri Suomea, ja niihin pystyi halutessaan pyytämään alustajaa Kulta ry:stä tai selontekoa valmistelevasta työryhmästä. Keskusteluihin otti osaa laaja ikähaitari aina nuorista eläkeläisiin. Huomionarvoista on, että lukuisten kulttuurin ystävien ja harrastajien ohella keskustelut houkuttivat järjestäjiksi ja osallistujiksi myös paljon kulttuurin ja taiteen ammattilaisia.

Haaveita ja ylpeyden aiheita

Keskusteluissa osallistujat listasivat haaveilevansa muun muassa kulttuurin ja taiteen runsaammasta julkisesta rahoituksesta, lasten ja nuorten harrastamisesta ja kulttuurin tekijyydestä, paremmasta taiteen ja kulttuurin maantieteellisestä saatavuudesta ja konkreettisista tiloista kulttuurille ja taiteelle, sekä erilaisten kulttuurien paremmasta näkyvyydestä ja saavutettavuudesta Suomen kulttuurikentässä. Puheenvuoroja käytettiin toistuvasti myös esimerkiksi lukutaidon, taiteen itseisarvon ja elitismin häivyttämisen puolesta. Ammattilaisiin painottuneiden keskusteluiden ylivoimaisesti tärkein viesti oli taiteilijoiden toimeentulon turvaaminen, ja tähän esitettiin erilaisia ratkaisuja näyttelypalkkiomallista ja Allianssi-mallista taiteilijan perustuloon.

Kysymykseen siitä, mistä keskustelijat paikkakuntansa tai lähipiirinsä kulttuurissa ovat ylpeitä, tulvi mieltä lämmittäviä vastauksia: ollaan ylpeitä oman paikkakunnan kulttuurilaitoksista, kirjastosta, oman paikkakunnan taiteen ammattilaisista, inspiroivasta luonnosta ja taiteen vapaudesta. Esiin nousi vahvasti myös monen ylpeys omasta, avarakatseisesta lähipiiristään jossa taidetta ja kulttuuria on turvallista ja innostavaa kokeilla – kaikesta ei tarvitse tykätä.

Nyt laskemme olohuonekeskusteluiden summaukset selontekoa valmistelevan työryhmän käsiin. Kaiken kaikkiaan olohuonekeskustelut osallistamisväylänä ja keskustelun vauhdittajana lunasti Kultan odotukset. Suurin osa Suomessa tehtävistä päätöksistä koskee ”tavallista ihmistä” tavalla tai toisella – siispä rohkaisemme muillakin päätöksenteon alueilla innostamaan suuren yleisön mukaan keskusteluun!

Haluatko vielä tuoda äänesi kuuluviin selontekoon liittyen? Vastaa OKM:n kyselyyn!

Annika Lyytikäinen

Annika Lyytikäinen on kansanmuusikko ja -taloustieteilijä, jonka urapolut leikkaavat Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n yhteiskuntasuhdevastaavan työssä.