Pääsihteerin katsaus tulevaisuuskatsauksiin
Miltä näyttää kulttuuri- ja taidepolitiikan mahdollisuudet sen perusteella, mitä ministeriöt linjaavat?
Kun hallitusohjelmaa vaalien jälkeen muovataan, siihen vaikuttaa puolueiden tavoitteiden lisäksi myös ministeriöiden omat hallitusohjelmatavoitteet, joita pidetään asiantuntijatietona – onhan ne virkavastuulla valmisteltu. Puolueiden tavoitteita voi haarukoida vaalilupauksista: mitä puolueet ilmoittavat priorisoivansa. Toki kulttuuri- ja taidepolitiikan fiskaalinen merkitys on niin olematon, että myös puolueiden kulttuuripoliittisilla ohjelmilla on vaikutusta, vaikka kulttuuri ja taide ei yleispoliittisissa julistuksissa näkyisikään.
Ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset, joiden perusteella he valmistelevat tarkemmat hallitusohjelmatavoitteensa hintalappuineen, on hyvissä ajoin julkistettu. Valtioneuvoston viestintä kuvaa tulevaisuuskatsauksia näin: ”Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.” Käyn ne tässä läpi lyhyesti, kulttuurin ja taiteen silmälasein.
Uudistumista, työllisyyttä ja kaikenlaisia julkisen talouden paineita
Valtioneuvoston tulevaisuuskatsauksen tavoite on kansallinen uudistuminen. Katsaus liikkuu varsin yleisluontoisella diibadaabaisella tasolla, mutta siellä mainitaan myös konkreettisia asioita, kuten sosiaaliturvan uudistus. Tämähän on taiteilijoiden etu, sillä nykyinen sosiaaliturva toimii taiteilijoilla perin huonosti. Kulttuuria, taidetta tai luovaa taloutta katsauksessa ei mainita edes vahingossa.
Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus painottaa työllisyysasteen nousua ja sehän sopii kulttuurille ja taiteelle työvoimavaltaisena alana, missä moni olisi valmis tekemään enemmän työtä, jos vain rahoitus löytyisi. Myös valtiovarainministeriön painottama nuorten nopeampi astuminen työelämään liittyy vahvasti kulttuuri- ja taidealaan, jossa koulutetaan nuoria työttömiksi. Nuorten taiteilijoiden tukeminen ja nopeampi kiinnittyminen kulttuurin ja taiteen rakenteisiin on luonteva tapa kulttuuripolitiikalla tukea tätä tärkeää yleispoliittista tavoitetta. Tuottavuuden kasvua ministeriö hakee T&K -panostuksilla. On hyvä muistuttaa, että taide on luovien alojen T&K -toimintaa!
Valtiovarainministeriö kuvaa yhdeksi megatrendiksi kaupungistumisen. Kulttuuri- ja taidepolitiikalla on valtava merkitys elinvoimaisille maakunnille ja kaupunkien keskinäiselle vetovoimalle. Tämä on ehdottomasti yksi hyvä perustelu sille, miksi kuntien ja maakuntien on syytä painottaa kulttuuri- ja taidepolitiikkaa. Toki valtionvarainministeriön päälinja on se, että julkinen talous ei ole tasapainossa ja siellä on isoja investointipaineita, kuten hävittäjäkaluston uusiminen ja korjausvelka. Mikään julkinen menoerä ei voi mennä heppoisin perustein läpi, ihan vain koska alalla lisäraha koetaan tärkeäksi.
Puolustusministeriö ilmoittaa olevansa sekä suomalaisen yhteiskunnan että suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka. Samaa mieltähän me kulttuuri- ja taidealalla olemme myös kulttuurista. Puolustusministeriö on myös sitä mieltä, että lisärahantarve henkilöstöön on huutava. Se, mitä me voimme maanpuolustukselle antaa, liittyy hybridiuhkien torjuntaan kansakunnan kriittisen ajattelukyvyn ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta. Jaetut kokemukset vahvistavat puolustusministeriön peräänkuuluttamaa luottamusyhteiskuntaa.
Osallisuutta, demokratiaa ja turvallisuutta
Oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksessa on neljä selvää prioriteettia, joista yksi on demokratian ja osallistumisen vahvistaminen. Tutkitusti kulttuuri ja taide ovat tässä toimiva väline: on jopa näyttöä kulttuuririennoissa käymisen lisäävän äänestämisen todennäköisyyttä. Oikeusministeriön tavoitteena on myös tukea eri väestöryhmien välisiä hyviä suhteita. Myös tässä kulttuuri- ja taidepolitiikalla voi olla rooli. Oikeusministeriö linjaa, että ”oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kuuluu kaikille”. Me olemme erittäinkin samaa mieltä.
Ulkoministeriö haluaa laajentaa edustustoverkostoaan. Osa edustustoista on ollut mukana myös luovan talouden toimijoiden kansainvälisten suhteiden luomisessa. Kulttuuri- ja taidepolitiikka on perinteinen ja monessa maassa aivan keskeinen osa niin sanottua soft diplomacya, mutta toistaiseksi se ei ulkoministeriön katsauksessa näy.
Sisäministeriön tavoitteena on tehdä Suomesta maailman turvallisin maa. Kulttuuri- ja taidepolitiikka voisi olla mukana tämän tavoitteen – aivan kuten luottamusyhteiskunnankin – saavuttamisessa, mutta ei se sisäministeriön katsauksessa näy. Yksi mainittu tavoite sisäministeriön katsauksessa on monilukutaidon kehittäminen. Myös sisäministeriö toivoo lisää henkilöstöresursseja.
Meidän tärkeimmät ministeriöt on TEM ja STM
Työ- ja elinkeinoministeriö taasen on yksi kulttuuria rahoittavista aloista, sillä luovan talouden edistäminen ja työllisyyden edistäminen kuuluu sen rooteliin. Yleisenä trendinä todetaan, että työ yhä harvemmin perustuu työntekijä-työnantaja -suhteeseen ja yksinyrittäjyys on kasvussa. Tämänhän taiteilijat tietävät kipeän hyvin. Luovaa taloutta ei sinänsä juuri katsauksessa mainita, mutta käsittääkseni se perustuu siihen, ettei ministeriö enää tykkää siitä sanasta, vaan puhuu mieluummin aineettomasta arvosta. On myös muodikasta puhua ekosysteemeistä ja arvonluonnista. Tyyliin ”Ekosysteemien dynaamisuutta ja markkinalogiikkaa tulee tukea mahdollistavalla sääntelyllä.” Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka vaikuttaa siis harvinaisen diibadaabaiselta, mutta sisältää kyllä ihan konkreettisia kasvun mahdollisuuksia kulttuurille ja taiteelle. Yksi esimerkki on kaupunkipolitiikka, jota TEM vetää. Tulevaisuuskatsauksessa ei mainita kulttuuria ja taidetta kaupunkipolitiikan yhteydessä, mutta pidetään huoli siitä, että jatkossa mainitaan!
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite on saada Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa selkeä painopiste on koulutuspolitiikassa. Yleisesittelyyn on kulttuuri päässyt vain pieneksi loppukaneetiksi tällä maininnalla: ”Kulttuurin, luovan työn ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan.” Vaikka OKM:n kulttuuripoliittiset tavoitteet ovat varmasti laajasti mieluisia kentällä ja ministeriön papereissa näkyy selvä tavoite lisämäärärahoille, kulttuuripolitiikka ei valitettavasti ole edes OKM:n, saati koko valtioneuvoston tavoitteiston kärkikahinoissa. OKM:n tulevaisuuskatsauksessa on otsikkotasolla yhdeksän kohtaa, joista kuudes on kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet ja seitsemäs ”Suomen vetovoimaa kasvatetaan luovuudella ja uusiutumisella”. Tulevaisuuskatsausta valmistellessa oli suunnattu ministeriön henkilökunnalle kysely katsauksen teemoista. Kyselyn perusteella yhdeksikään teemaksi ei ollut valikoitunut kulttuuri tahi taide. Toki tavoite, luoda kaikille suomalaisille edellytykset merkitykselliseen elämään, on sellainen, johon kulttuuri- ja taidepolitiikka tarjoaa tukun hyviä keinoja. Ei siis syytä ripotella tuhkaa päälle ja repiä ihokastaan: seuraavalla hallituksella on ihan hallituspohjasta riippumatta edelleen hyvät mahdollisuudet tehdä edistyksellistä kulttuuri- ja taidepolitiikkaa! He ovat nimittäin onnistuneet piirtämään menestyneen Suomen kolmion, jonka kärjessä komeilee luova talous! Me olemme sittenkin huipulla! Kirjastot on puolestaan kolmiossa mainittu hyvän elämän ja toimivan yhteiskunnan perusta -luettelossa.
Kulttuuri- ja taidepoliittisessa osiossaan tulevaisuuskatsaus korostaa uudistumisen tarvetta. Katsauksen mukaan tavoitteena on luovuuspääoman uudistaminen, joka tarvitsee panostuksia taiteeseen, kulttuuriin ja luoviin aloihin. Luovan talouden kehittämistyössä pitää ottaa huomioon taiteellisen työn erityisluonne – ehkä tämä voisi tarkoittaa yritystukimuotoja, jotka olisi erikseen suunniteltu luovan talouden pienille yrityksille, joiden on vaikea saada omarahoitusosuuksiaan kasaan! VOS-järjestelmääkin luvataan kehittää. Katsauksessa myös halutaan kulttuuria ja taidetta pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveyshuollon rakenteita ja halutaan vahvistaa ja kehittää osallisuutta kulttuuriperintöön, museoita oppimisympäristöinä, kirjastopalveluja, lasten ja nuorten ja aikuisten kulttuuriharrastusmahdollisuuksia ja kulttuurisisältöjen digitaalista saatavuutta. Näissä on jo rutkasti tarpeita, joille tarvitaan hintalappu ja siten ne toimivat perusteina kulttuuribudjetin kasvattamiselle. Tosin sosiaali- ja terveyshuollon palvelut on tietysti rahoitettava STM:n puolelta. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole mitään kirjauksia STM:n katsauksessa.
Muita pikku huolia, kuten ilmastonmuutos
Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan näkee Suomen vahvuudeksi puhtaan ruoan ja bio- ja kiertotalouden, ei luovaa taloutta ja mahtavia museoita. MMM myös luottaa ruoka- ja luontomatkailuun! Aluekehityksen välineeksi maa- ja metsätalousministeriökin osaa nimetä kulttuurin. Yksi tavoite voisikin olla kulttuuri- ja taidepolitiikan ujuttaminen laajalla rintamalla osaksi alue- ja kaupunkipolitiikkaa! On ainakin nyt yksi kirjaus, johon vedota.
Ympäristöministeriöllä on käsissään ehkä se suurin haaste: ilmastonmuutos. Mutta riittää sillä huolta myös asuinalueiden eriarvoistumiselle, jossa kulttuuri- ja taidepalvelujen saatavuuden parantamisessa on iso rooli. Sitä ympäristöministeriö ei kuitenkaan hoksaa ainakaan tulevaisuuskatsauksessaan mainita, vaikka pohtii esimerkiksi pienituloisten elämänlaatua metropolissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan juuri heidän toimialansa tuottaa hyvinvointia ja kestävää kasvua. Lisärahoitusta kaipaa katsauksen mukaan esimerkiksi väyläverkko. Tavoitteena on tehdä Suomesta globaali solmukohta. Liikenne- ja viestintäministeriö ansaitsee kuitenkin KULTAisen kunniamaininnan kulttuurin pontevasta huomioimisesta, vaikka sanaa kulttuuri ei käytetäkään, vaan puhutaan mediapalveluista: ministeriö korostaa kotimaisten sisältöjen turvaamista ja saatavuutta!
Taiteilijatkin tarvitsevat sosiaaliturvauudistuksen!
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi. Heilläkin, sosiaali- ja terveysalalla, on innovaatioekosysteemi. Isoja haasteita on: sote-uudistus ja sotu-uudistus. Pidetään huoli siitä, että taiteen ja kulttuurin toimijat ovat mukana jälkimmäisessä uudistuksessa! Ottaen huomioon, miten paljon on osoitettavissa kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, kulttuuria ja taidetta ei mainita edes vihonviimeisimmässä sivulauseessa sosiaali- ja terveysministeriön katsauksessa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö pontevasti muistuttaisi joka asian yhteydessä, että kulttuuri ja taide liittyy tähän ja tähän ja tähän!
Rosa Meriläinen
Avainsanat: