Taide luovan talouden ytimessä

Luova talous on syystä tunnistettu yhdeksi koko Euroopan suurista mahdollisuuksista. Taide ja kulttuuri, omaperäisyys ja elävä kulttuuriperintö on se pohja, jolle luovan talouden uudistumiskyky rakentuu. Taide on ikään kuin luovan talouden t&k -toimintaa.

On erittäin todennäköistä, että myös seuraavalla hallituskaudella luova talous tulee olemaan valtioneuvoston erityisen mielenkiinnon kohteena ja yksi pohja jatkolle on tänä vuonna julkaistu selvitys ”In search of Finnish creative economy ecosystems and their development needs – study based on international benchmarking”. Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta on selvitetty erityisesti kansainväliseen vertailuun nojaten luovien alojen ekosysteemejä eli luovien alojen toimijoita ja toimintoja, jotka ovat kohtalonyhteydessä toisiinsa. Taide ja kulttuuri on olennainen osa näitä rakenteita. Selvityksessä luovat alat jaetaan kolmeen osaan, joilla kaikilla on erilainen luonne: monistettavat tuotteet, palveluliiketoiminta sekä taide ja kulttuuri.

Kulttuurilla on kasvun paikka

Kulttuurin ja taiteen näkökulmasta olennaisia ovat keskustelut kulttuurituotteiden ja luovien sisältöjen edistämisestä. Tuotteiden osalta selvitys esittää panostusta markkinointiin, myyntiin, liiketoimintaosaamiseen ja kotimaan välittäjäportaaseen. Luovien sisältöjen osalta selvitys esittää panostusta kansainvälisiin jakelukanaviin ja kansainväliseen markkinointiin. Useimmilla kulttuurialoilla, jotka toimivat nyt vain kansallisesti, on mahdollisuutta kasvuun kansainvälistymisen kautta. Silloinkin tosin kun vaikutus jää alueelliseksi, selvitys toteaa sen olevan yhteisön hyvinvoinnin kannalta olennaista. Joka tapauksessa sellaisen taiteen ja taiteilijan rooli, jolle ei löydy luontevaa bisnesmallia, on samantyyppinen kuin yliopistomaailmassa perustutkimuksen: sen moninaisuudesta ja tasosta huolehtiminen hyödyttää kokonaisuutta. Toki taiteella on aina arvo ihan sen omista lähtökohdista käsin.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että luovien alojen yhteisen äänen vahvistamisessa on suuri merkitys toiminnan tunnistamisella päätöksenteossa, alan aktiivisilla puolestapuhujilla ja yhteisillä organisaatioilla. Selvityksessä ehdotetaan, että on vahvistettava alueellisten osaamiskeskusten ja kansallisen politiikan yhteistyötä, lisättävä luovien alojen liiketoimintaosaamista ja vahvistettava monialaista yhteistyötä ihan sieltä perusopinnoista lähtien. Kahta ensimmäistä ehdotusta tukemaan sopii Business Finlandin kasvumoottori-aloite. Luovan alan kokonaispainoarvosta kertoo se, että se vastaa 7,6 prosenttia työllisestä työvoimasta Suomessa. Luova työ on voimakkaasti keskittynyt Helsingin seudulle.

Selvitykseen on myös selvästi kirjattu se, että luovien alojen sisällä on valtava variaatio, joten kokonaisuutta on edistettävä monin eri tavoin, jotta kaikki osaset tulee huomioitua. Onhan sillä eroa onko luova sisältö helposti kopioitavaa ja siten skaalattavaa vai ei. Arvo on kaikella. Mutta kaikilla kulttuurin ja taiteen aloilla on mahdollisuuksia löytää uusia verkostoja, uusia tekemisen tapoja ja uusia yleisöjä esimerkiksi digitalisaation avulla. Selvityksessä on käytetty esimerkkialana nykytanssia laajan ekosysteemin osana.

Heikkouksia ja vahvuuksia – molempia syytä tarkastella

Selvitykseen on kirjattu sekä kulttuurituotteiden että luovien sisältöjen osalta Suomen heikkouksia ja vahvuuksia. Järkevää politiikkaa on vähentää heikkouksista niitä, jotka toimivat vahvuuksien vahvistamisen esteinä.

Kulttuuripalveluiden kategoriassa heikkouksiksi on tunnistettu teattereiden vähäinen rahoitus, pula musiikkituottajien ammattilaisista, tanssimanagereiden puute ja tanssin alan verkostojen heikkous. Vahvuuksiksi selvityksessä nimetään musiikin puolella vahva julkaisuosaaminen, vahvat alakulttuuriyhteisöt ja yleensä musiikin skaalattavuus ja digitoitavuus. Nykytanssi nimetään pioneerialaksi valo- ja äänisuunnittelun saaman kansainvälisen huomion osalta. Sekä teatterin että sirkuksen vahvuuksiksi selvityksessä nimetään vahva vaikutus alueelliseen yhteisöön.

Luovien sisältöjen osalta heikkouksiksi nimetään animaatioalan kapea näkeminen lastenkulttuuriksi ja animaatiotuotantojen pieni koko kansainvälisille markkinoille. Kirjallisuuden osalta heikkous on minimaalinen brändäys ja markkinointi. Televisioalan heikko kohta on kohderyhmälähtöisen markkinoinnin ja tekemisen vähyys. Suomen vahvuuksiksi luovissa sisällöissä selvitys nimeää tietokoneanimointiosaamisen, suomalaiset niche-elokuvat ja kirjallisuuden osalta digitaalisten alustojen luomat mahdollisuudet yhteiskirjoittamiseen – tämä lienee pikemminkin vanhassa kunnon SWOT-analyysissa mahdollisuus kuin vahvuus. TV-formaateissa on vahvaa näyttöä kyvyssä kansainvälisiin läpimurtoihin. Kirjoittamisen osalta vahduudeksi nimetään digitaalisten sisältöjen myynti ja vastuullisen journalismin hyvä maine.

Luovalle taloudelle oma asianajaja

Selvitys jakaa luovan talouden ekosysteemit myös vaiheisiin: koulutus, innovaatiot ja bisnes. Kaikkia näitä on tarkasteltava. Koulutus on selvityksen mukaan liian siiloutunut. Innovaatioita tehdään liikaa yksin ja paikallisesti. Bisneksen puolella peliala menestyy mainiosti, mutta kansainvälisesti toimivia yrityksiä voisi olla nykyistä enemmän.

Politiikkavälineinä tarkemman tarkastelun kohteena selvityksessä on ollut AVEK:n CreMa, ESF-ohjelma ja Business Finlandin innovaatiosetelit. Selvitys nimeää innovaatiosetelin erittäin tärkeäksi rahoitusinstrumentiksi pienille yrityksille. Kansainvälisistä vertailuista UK:n vahvuudeksi nimetään se, että pitkä lista menestystarinoita perustuu erinomaiseen taitoon, jota julkinen rahoitus vahvasti tukee. Yksi tukien muoto on erilaiset verohelpotukset. Hollannissa puolestaan on keskitytty kansainvälistämiseen. Etelä-Koreassa taas on painotettu julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksia. Selvityksen mukaan olennaiset opit kansainvälisistä esimerkeistä on se, että luovalle taloudelle ylipäänsä on annettava painoarvoa, luova talous tarvitsee puolustajansa – joko yhden tai useamman organisaation, jonka tehtävä se on, luovan talouden alueelliseen kehitykseen on kiinnitettävä huomiota, luovan talouden ammattilaisten on nähtävä oma taloudellinen potentiaalinsa yksityisellä sektorilla, julkinen tuki on välttämätöntä luovalle taloudelle, luovien alojen koulutusta on uudistettava ja poikkisektoraalista yhteistyötä lisättävä.

Rosa Meriläinen

Selvitys löytyy osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161083/50-2018-Creaeco.pdf