Rakennustaide hellii silmää, kulttuuriperintö sydäntä

Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma rakentaa parempaa elämää: kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa. Se on myös hyvä pohja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on yhteistyössä usean kulttuuritoimijan, kuten Taiteilijaseuran, Taiteen edistämiskeskuksen, Archinfon ja Framen kanssa osallistunut uuden maankäyttö- ja rakennuslain valmisteluun. Se on nyt niin sanotusti vaiheessa. Lakiuudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on parantaa rakentamisen laatua. Juuri siinä voimme olla avuksi.

Ihmiskunnan suuri haaste on tällä hetkellä ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaiseminen. Luonto itsessään on monille suomalaisille tärkeä, mutta myös omien juurien vaaliminen rakennetun ympäristön kanssa herättää ihmisissä halua suojella sitä mitä on: pitää huolta ympäristöstä. Tätä tunnesidettä, halua ja tahtoa, me tarvitsemme onnistuaksemme. Siksi on tärkeää luonnonsuojelun ohella myös vaalia rakennetun ympäristön esteettisiä ja historiallisia arvoja.

Euroopan komission vuonna 2021 käynnistämän Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tavoitteena on osoittaa, kuinka kestävä kehitys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja estetiikka näkyvät konkreettisina ja myönteisinä kokemuksina rakennetussa ympäristössämme. Suomi on ollut arkkitehtuurissa ja muotoilussa vahva, suorastaan suunnannäyttäjä. On osaamista, maailmalla tunnettuja brändejä ja tekijöitä, joista suomalaiset laajasti ovat ylpeitä. Nostakaamme aaltomalja rakennustaiteen ja kulttuuriperinnön vaalimiselle!

Arkkitehtuuri kuuluu kaikille

Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa todetaan, että arkkitehtuuri kuuluu kaikille. Arkkitehtuurikasvatusta annetaan tietysti ihan kaikille jonkin verran peruskoulussa ja lukiossa, mutta lisäksi osalla suomalaisista lapsista ja nuorista on mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen arkkitehtuurin saralla.

Kaikilla meillä on kyky havainnoida ja päivittäinen mahdollisuus muodostaa mielipide arkkitehtuurista. Itselleni on viime syksyn tärkein self help -kirja ollut Rurik Wasastjernan Kouvola-kirja, joka valittiin vuoden taidekirjaksi vuonna 2012. Se on auttanut minua herkistymään näköaistihavainnoille: kirjassa on esimerkiksi aukeama kouvolalaisista valokatkaisimista ja sivu, joka on omistettu lakisääteisen rekvisiitan runoudelle eli hätäpoistumisteille. Jos kulkisi maailmassa katsellen näitä muotoja, valoja ja varjoja, olisi takuulla onnellisempi ihminen. Tätä olen nyt opetellut.

Kuten arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa todetaan: ”Kauneuteen sisältyy estetiikan lisäksi psykologista kokemuksellisuutta, hyvinvointivaikutuksia sekä toivon ja arvostuksen rakentumista.” Tässä ollaan ihan ihmisenä olemisen peruskysymysten äärellä. Kuten aina, kun taiteesta puhutaan.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163757

Rosa Meriläinen
Pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry