Sotilasmusiikki vaikuttaa

Musiikilla on vahva asema Suomen puolustusvoimissa, josta löytyy viisi ammattisoittokuntaa ja tietysti suuri varusmiessoittokunta. Kävimme tapaamassa puolustusvoimien ylikapellimestari Jyrki Koskista oppiaksemme lisää sotilasmusiikin merkityksestä maanpuolustustahdolle. Samalla opin, että sillä on muitakin vaikutuksia.

Musiikin vaikuttavuus perustuu tietysti sen kykyyn välittää ja aiheuttaa tunteita. Ammattimaisena se on myös puolustusvoimien – ja oikeastaan koko Suomen – käyntikortti. On uskomattoman noloa, jos paraatiorkesteri ei osaisi soittaa. Jotta ymmärtää ammattilaisten soittaman sotilasmusiikin eron hieman vähemmän ammattilaisten aikaansaamaan vaikutukseen, suosittelen vilkaisemaan tätä youtube-videota, jossa soiton taso ei vastaa paraatipukujen loistoa: https://www.youtube.com/watch?v=_69NN4B5y_I

Nettihittihän tuo on, seurata Putinin kärsimyksiä hänen yrittäessään pitää kivikasvot ilmeettöminä, kun Egyptin armeijan orkesteri soittaa Venäjän kansallislaulua järkyttävästi pieleen. Eikä tämä ole ainoa nettihitti tätä laatua. Egyptin armeijalta löytyy muitakin näyttöjä: https://www.youtube.com/watch?v=HVa1qku87cU

Musiikki tuo rituaaleihin arvokkuutta, se antaa lohtua. Fanfaari kruunaa tärkeän hetken, laulut yhdistävät. Erityisesti ne laulut, joita lauletaan seisten ja sydän pakahtuen. Löytyy siis puolustusvoimista sellainenkin osasto, joka ei tee ihmiseen reikää, vaan paikkaa sitä. Musiikilla on myös kyky solmia kansainvälisiä kontakteja. Sellaisetkin valtiot, jotka eivät pysty kovin hyvin keskenään keskustelemaan, saattavat soittaa yhdessä Hamina tattoossa. Musiikilla on diplomaattinen merkitys juuri siksi, että se luo kontaktin, joka ei vaadi sanoja. On hyvän tahdon ele silloin, kun sitä ei voi toisin ilmaista.

Tutkitusti musiikilla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Sotilasmusiikki ei valitettavasti ole niin paljon varusmiesten kuultavissa kuin se voisi olla. Vaikuttavaa sotilasmusiikkitoiminta on silti. Se osaa herättää isänmaallisia tunteita ja luo puolustusvoimista positiivisia mielikuvia. Vaikka suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla, epäilijöiden määrä kasvaa. Sotilasmusiikilla on siis merkitystä myös siinä, miten asevelvollisuus jatkossakin houkuttaa riittävää määrää nuoria.

Musiikissa ja nuorissa ihmisissä on tietysti se haaste, että nuorten musiikkimaku tapaa olla varsin segmentoitunutta. Itsekin olin teini-iässä todella tarkka siitä, mikä musiikki on mielestäni hyvää, mikä kamalaa. Sotilasmusiikkikin uudistuu ja elää ajassa. Esimerkiksi ilmavoimien Big Band on edelläkävijä viihde- ja rytmimusiikin saralla. Mutta kyllä kaikki sukupolvet ammentavat myös juurista, jotka vahvistavat oman elämän merkityksellisyyttä.

Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö oli aikaisemmin puolustusvoimilla musiikki-intendenttinä. Ruotuväessä on ollut hänestä hieno haastattelu, jossa osataan hyvin kuvailla musiikin vaikuttavuutta: ”Kulttuuri ja kulttuuriperintö, jota sotilasmarssitkin edustavat, luo vahvaa tunnetta jatkuvuudesta, sitä että joku on ollut ennen meitä ja jälkeen tulee vielä joku”.

 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry