Taide ja kulttuuri osana kehitysyhteistyötä
Sain viime viikolla tavata kirgisialaisia pyörätuolitanssijoita, jotka olivat Suomessa kisaamassa pyörätuolitanssin MM-kisoissa. Suomalainen kehitysmaiden vammaisia tukeva Abilis-säätiö on tukenut pyörätuolitanssipajaa, jossa nämä tanssijat olivat saaneet opetusta lajiin. Abilis myös tuki heidän kisamatkaansa.
Pääsin viime vuonna Abiliksen matkassa Kirgisian pääkaupunkiin Bishkekiin Abiliksen 20-vuotisgaalaan, jossa esiintyivät paikalliset vammaiset taiteilijat. Ammattimaisuuden osalta gaalan taso oli vaihteleva, mutta erityisesti kansanmusiikin osalta taso oli korkea. Vaikuttavinta minulle oli nähdä etupäässä vammaisista koostuvan yleisön yhteinen ylpeys ja into taiteilijoistaan. Takanani istui pitkä rivi orpokodin teinejä, joiden silmät säihkyivät esikuvien ihailusta. Keski-Aasiassa on aivan tavallista, että vammaisuus on niin suuri häpeä, ettei ulos pääse – ja tilojen esteettömyys viimeistään estää ihmisten ilmoilla kulkemisen.
Kulttuurityö on ollut tärkeä osa Abiliksen kehitysyhteistyötä, jonka tavoitteena on auttaa kehitysmaiden vammaisia itse toimimaan omien etujensa puolesta. Kulttuuriosallistuminen auttaa vammaisia olemaan näkyvä osa yhteiskuntaa. Taide ja taidetoiminta osaltaan tekee vammaisista aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Ihailemani suomalainen supersankari Kalle Könkkölä on Abiliksen perustaja ja hänelle kulttuurihankkeet olivat alusta asti itsestään selvä osa kehitysyhteistyötoimintaa.
Suomessa esiintyneistä pyörätuolitanssijoista toinen on perustanut Kirgisian ensimmäisen esteettömän tanssikoulun. Molemmilla heistä oli kulttuurialan yliopistokoulutus, vaikkakaan ei tanssin alalta. Myös Suomessa on erityistä tukea tarvitsevilla monia esteitä taiteilijanpolulla. Erityistä tukea tarvitaan, jotta yhdenvertaisuus toteutuu.
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry käyttää työssään kulttuurin ja taiteen hyväksi tietokortteja, joihin on koostettu valtava määrä kulttuurin ja taiteen vaikutuksista kertovaa tutkimusta. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen vaikutuksista oppimiseen kertovasta tietokortista on monia liikuttavan hienoja esimerkkejä: ”Suomalaisessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myöhäisikäisiä musiikin aikuisoppijoita – kuutta noin 70-vuotiasta naista- jotka perustivat rokkibändin. Tutkimus osoitti, että musiikin oppimisen, rokin soittamisen ja julkisen esiintymisen tuoma toimijuuden ja voimaantumisen kokemus säteili myös muille elämänalueille vaikuttaen välillisesti ikääntyneen ihmisen koko elämänlaatuun.”
Tietokortin löydät tämän linkin takaa.
Rosa Meriläinen
pääsihteeri, KULTA ry
Avainsanat: