Taide ja tiede ovat yhdessä luovan talouden perusta

Kuinka on mahdollista, että samaan aikaan kun luovuuden arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä, taiteilijoiden taloudellinen asema on epävarma? Esimerkiksi valtionvarainministeriö tuoreimmassa budjettiesityksessään toteaa samaan hengenvetoon, että ”Aiempaa merkittävämpi osuus talouskasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja sen tuottamasta lisäarvosta. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä.” ja ”Taiteilijoiden työskentelyedellytykset ovat usein epävarmalla pohjalla.”

Ymmärtääkseen luovan talouden logiikkaa on hyvä ottaa esimerkiksi luovan talouden toinen kivijalka: tiede. Taiteella on suurin piirtein samanlainen rooli kuin tieteen perustutkimuksella: se on se tutkimuslaboratorio, josta ei useinkaan synny suoraan kaupallisia sovelluksia, mutta jonka rooli muutoksessa ja uusissa oivalluksissa on välttämätön.

Kulttuuritoimiala ja luovat alat ihan määrittelystä riippumatta tuottavat toki myös bisnesmahdollisuuksia joko suoraan omina tuotteina tai osana muiden alojen tuotekehitystä. Hallitusohjelmaan kirjattu luovien alojen edistäminen kehittämällä Creative Business Finland -palvelut on erittäin tervetullut avaus, vaikka sen sisältö ja laajuus ovat edelleen kysymysmerkki: yhtään julkista muistiota ei asiasta vielä ole. Oletettavasti budjettiriihen jälkeen on.

Vaikka valitettavasti työ- ja elinkeinoministeriön päällimmäisenä intressinä ei ole luovan talouden mahdollisuudet – ainakaan se ei ole maininnalle päässyt ministeriön budjettiehdotustaan käsittelevässä esittelytekstissä – se on ilman muuta osa osaamisen ja innovaatioiden politiikkaa: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tem-n-talousarvioehdotus-vuodelle-2020-kasvupolitiikkaa-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavalla-tavalla

Luovien alojen valtavaa työllisyyspotentiaalia on avattu esimerkiksi kahden vuoden takaisessa laajalla valmistelulla tehdyssä raportissa, jonka toimenpiteiden arvioitiin voivan työllistää 10 000 henkilöä. Yksi työryhmän esityksistä olikin nämä Creative Business Finland -palvelut: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-luoville-aloille-luotava-creative-business-finland-palvelut

Ennakkotietojen mukaan kokonaisuuteen tulisi kolme osaa, joista yksi olisi skaalautuvan luovien alojen bisneksen edistäminen, toinen tapahtumista elinvoiman luominen alueilla ja kolmantena luovien alojen osaamisen hyödyntämisen edistäminen. Tämä olisi myös se rajapinta, jossa voitaisiin vastata paradoksiin luovan osaamisen hyödyntämisestä ja taiteilijoiden epävarmasta taloudellisesta asemasta.

Ajankohtaista on myös pitää huoli Creative Europe -rahaston tulevaisuudesta, jonka koosta ja sisällöstä väännetään, jahka Euroopan parlamentti aloittaa työnsä, osana monivuotisia rahoituskehyksiä koskevia neuvotteluja. Suomen linja on sinänsä ollut oikein myönteinen. Creative Europe on juurikin tukenut luovien alojen osaamisen hyödyntämistä muilla aloilla, kuten meriteollisuudessa.

Yksi minua elähdyttänyt tuore esimerkki taiteilijoiden osaamisen hyödyntämisestä löytyy Turusta, jossa taiteilijat palkattiin auttamaan kaupunkisuunnittelussa. Taiteellisen laboratoriotyöskentelyn kautta etsittiin muun muassa vastauksia saariston ainutlaatuisuuteen, siihen, miten kulttuuri voi luoda aineettomia ja kokemuksellisia matkamuistoja Merikeskuksen kävijöille. Turun kaupungin yhteysjohtajan Antti Kirkkolan ja Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtajan Sanna Meskan yhteisessä tiedotteessa reflektoidaan onnistumisen edellytyksiä näin: ” Niin kaupungin kuin kolmannen sektorin kulttuuritoimijan on käytettävä työaikaa sekä yhteisen materiaalin luomiseen, että tapaamisiin. Tässä viittamme siihen, että usein räätälöidään apuraha-anomus, jossa osapuolet eivät erilaisten käsityksien vuoksi ymmärrä täysin toisiaan. Tarvitaan aikaa saman pöydän ääressä kasvotusten, jotta yhteiset käsitykset muodostuvat. Taidemeri -projektissa kaupungin virkamiesten ja kulttuuritoimijoiden kommunikaation kehittymiseen on uskallettu käyttää aikaa, osin muiden projektien jatkumona.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealankeskusjärjestö KULTA ry