Taide ja taloudelliset vaikutukset

Kulttuurin ja vielä tarkemmin taiteen arvon määrittelyn tekee vaikeaksi itse taiteen vaikea mitattavuus. Eli miten arvotamme sen, että taiteella on itseisarvo ja vapaus. Suomalaiset kyllä arvostavat kulttuuriaan, mikä käy ilmi Suomen kulttuurirahaston tilaamasta keväällä julkaistusta kulttuuribarometrista. Myös parin viimevuoden poikkeusolot saivat meidät kaipaamaan mahdollisuutta kokoontua yhteen taiteen ja kulttuurin äärelle.

Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa mitataan kymmenillä mittareilla, joista mainittakoon mm. kävijämäärät, digikatselijaluvut, asiakastyytyväisyys ja työhön sitoutuneisuus. Mutta taiteen vapauteen liittyy se perustavaa laatua oleva haaste, että on miltei mahdotonta määritellä itse taidetta jonkin universaalin mittarin avulla – eikä toki ole tarvekaan. Siksi taiteen eri ilmiöistä ja ilmenemismuodoista on helpompi käydä arvokeskustelua. Työtä, käyntejä, klikkauksia ja jopa kokemusta on helpompi sanallistaa yhteisesti hahmotettavaan muotoon. Silti tarvitsemme laajaa taide- ja taidepoliittista keskustelua.

Laajasti määriteltynä kulttuuri on sivistyksen, hyvinvoinnin ja demokratian perusta. Ja siksi ammattimaisesti toteutettavaan taiteeseen on panostettava.

Kulttuurilla ja taiteella on itseisarvo. Mutta taide ja kulttuuri luovat myös sellaisia tuotoksia, jotka ovat suoraan mitattavissa rahana. Taide on suuri työllistäjä. Johtamani instituutio työllistää vakituisesti noin 550 henkilöä ja vuositasolla tuhatkunta freelanceria. Vakituinen henkilökunta sisältää reilu sata eri ammattinimikettä suutarista ja hatuntekijästä aina tanssijaan ja korrepetiittoriin. Monet heistä ovat alansa ainoita osaajia tässä maassa.

Työllisyys luo myös tulovirtoja ja hyvinvointia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki saa kunnallisverotuksessaan vuotuista toiminta-avustustaan suuremmat verotulot. Lisäksi olemme tutkineet, että Kansallisoopperan ja -baletin välittömän ja välilliset vaikutukset tulovirtaan Suomessa ovat noin 143 miljoonaa euroa eli melkein nelinkertaiset vuosittaiseen valtionavustukseemme nähden. Toisaalta viimeisimpänä määritystyönämme olemme analysoineet YK:n Agenda 2030 tavoitteita ja sanoittaneet niitä suhteessa omaan strategiaamme. Taide ei oikeuta sulkemaan silmiä sen vaikutuksilta, vaan organisaatiomme on pohdittava omat vaikutuskeinonsa esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta vahvuutemme on moninaisuus. Samalla se voi näyttäytyä myös laajan kenttämme haasteena. Yhteisiä kärkiä olisi pyrittävä löytämään entistä paremmin samalla ruokkien ruohonjuuritason moninaisuuden jatkuvaa lisääntymistä. KULTA ry on osaltaan sparrannut alaa proaktiivisemman vaikuttamisen suuntaan ja kirkastanut oikea-aikaisen laajemman poliittisen tavoitetilan syntymistä. Taide- ja kulttuuritoimijoiden tehtävänä on luoda maaperä ammattimaiselle taiteen tekemiselle. Tämän kasvun mahdollistajina toimimme me kaikki.

Gita Kadambi, pääjohtaja
Suomen kansallisooppera ja -baletti
Kulttuurin taloudelliset vaikutukset, Kansalaisinfo, Eduskunta, 1.9.2022.

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset -tilaisuuden tallenteen voi katsoa tästä.