Tulevaisuuden kuntaan jää ihmisten arki

– Järjestöt ovat julkaisseet aineiston tulevaisuuden kuntapäättäjän tehtävästä

Tulevaisuuden kunta on erilainen kuin tämän päivän kunta. Uudet hyvinvointialueet tehtävineen ja yhdyspintoineen tulee vaikuttamaan kunnan tehtäväkenttään tavoilla, jotka eivät kaikki vielä ole tiedossa. Sosiaali-, terveys- ja vanhuspalvelut siirtyvät alueille, samoin niiden tuottamiseen käytetyt resurssit.

Sivistyksen, varhaiskasvatuksen, kulttuurin, ympäristö- ja teknisen toimen sekä monet ns. tukipalvelutoiminnot tehdään jatkossakin kunnissa. Kuntiin siirtyvät myös työvoimapalvelut, sekä kunnat vastaavat ennaltaehkäisevästä hyvinvointi- ja terveystyöstä.

Kuntakenttä on muutoksessa. Suuret megatrendit, niiden mukanaan tuomat muutokset sekä muutoksiin varautuminen ja reagoiminen ovat haastaneet päättäjiä jo vuosia. Kuntia kohtaavat muutosvoimat ovat luonteeltaan paikallisia, kansallisia ja globaaleja, mutta niitä yhdistää se, että niihin voidaan sopeutua paikallisella tasolla – kunnissa.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen muistuttaa, kuinka: ”Kunnat voivat mukautua muutosvoimiin ja tehdä kunnasta paremman paikan elää hyödyntämällä muuttuvan maailman tarjoamat mahdollisuudet fiksulla päätöksenteolla. Valtuustosalit ovat täynnä ratkaisijoita: vastikään pidetyissä kuntavaaleissa valituilla päättäjillä on valta ja vastuu.”

Kuntiin jää ihmisten arki. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tärkeät poliittiset ratkaisut ihmisten arjen suhteen tehdään perustavanlaatuisessa muutoksessa olevassa kuntakentässä. Siksi on erityisen tärkeää etsiä tapoja tarkastella ihmisten arjen muutoksia strategisesti ja yhteistyössä ruohonjuuritasolla toimivan kansalaisyhteiskunnan kanssa. Järjestöt ovat valmiita osallistumaan, ja kuntien työntekijät ovat valmiita tuottamaan jatkossakin laadukkaita hyvinvointipalveluita.

Tänään julkaistun Tulevaisuuden kunta -kuntapäättäjän tehtävä -aineiston näkökulmia ovat empatia ja hoiva, ymmärrys ja osaaminen, luova ja aktiivinen elämä, kauneus ja kestävyys, elinvoima ja toimeentulo. Niihin liittyviä haasteita tarkastellaan eri kuntalaisten elinkaaren näkökulmista. Aineisto toimitetaan tammikuussa 2022 painotuotteena kaikkiin kuntiin valtuutetuille jaettavaksi.

Sivistystyönantajat Sivista ry:n johtaja Laura Rissasen mukaan: ”Osallisuus jo itsessään luo hyvinvointia ja elinvoimaa. Siksi olemme matriisin jokaisessa osassa nostaneet osallisuuden näkökulman kärkeen. Käsissänne oleva paperi on laadittu yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, mutta tuhansien yhdistyksien maana osallistettavaa riittää joka kuntaan.”

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Maurialatoteaa, että ”Kuntapäättäjä voi esittää vaihtoehtoja konsulttien leikkauslistoille Kuntapäättäjän todellisuudessa taloustilanne on tiukka, ja pohja päätöksenteolle on usein konsulttiyrityksen laatima leikkauslista. Valtionosuuksissa on tulevina vuosina odotettavissa taakanjakoa jatkuvasti kallistuvan terveyden ja vanhustenhuollon hyväksi. Kuitenkin on löydyttävä tilaa myös toivolle ja tulevaisuuden rakentamiselle.”

Tulevaisuuden kunta – kuntapäättäjän tehtävä -aineiston työstämiseen on osallistunut laaja joukko kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia. Mukana ovat olleet: Eliisa Alatalo, viestinnän asiantuntija (Seta ry), Riku Eskelinen, toiminnanjohtaja (Luonto-Liitto), Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja (Lastensuojelun Keskusliitto), Anton Hietsilta, puheenjohtaja (Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto), Helka Ketonen, kulttuurijohtaja (Maaseudun Sivistysliitto), Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija (Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL), Anna Korpikoski, erityisasiantuntija (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL), Ari Kurppa, esteettömyysasiantuntija (Invalidiliitto ry), Sirkka-Liisa Kähärä, Etelä-Suomen aluepäällikkö (JHL), Vesa Mauriala, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö (JHL), Rosa Meriläinen, pääsihteeri (Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA), Harri Mäenpää, Studio Korento (Liperin yrittäjät), Ilmari Nalbantoglu, va. toiminnanjohtaja (Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi), Henrik Norrena, toiminnanjohtaja (Elämäni Sankari), Jaana Nuottanen, johto, sidosryhmäyhteistyö (Kansanopistojen liitto KoL), Anne Porthén, toiminnanjohtaja (Kansalaisareena ry), Anne Rautiainen, yhteiskuntasuhteiden asiantuntija (Suomen Latu), Laura Rissanen, johtaja, (Sivistystyönantajat Sivista), Tuomas Rouvila, hankejohtaja (Tatsi), Jyri Seppälä, Kohti hiilineutraali kuntaa (HINKU) -hankkeen vastuullinen johtaja, kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja (Suomen ympäristökeskus SYKE),  Antti Tuononen, toiminnanjohtaja (Kynnys), Emilia Uljas, puheenjohtaja (Suomen Lukiolaisten Liitto), Aleksi Valta, toiminnanjohtaja (Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto), Milko Vesalainen, intendentti (Lappeenrannan kaupunginorkesteri / valtakunnalliset laulukilpailut) sekä Jutta Vihonen, puheenjohtaja (SAKKI).

Asiakirja löytyy täältä: Tulevaisuuden kunta – kuntapäättäjän tehtävä -raportti

 

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.