Unescolla on keskeinen rooli kansainvälisessä kulttuuripolitiikassa

Kulttuuri liittyy kansainväliseen politiikkaan montaa kautta. Monet maat Kiinasta Ranskaan satsaavat soft poweriin eli mielipiteiden muokkaamiseen maalle myötämieliseksi kulttuurin keinoin.

Kulttuuri on keino lisätä maakuvan tunnettuutta. Se on ihmisoikeuskysymys ja suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ajattelussa myös osa kokonaisturvallisuuden konseptia, missä kulttuurin keinoin ylläpidetään kansalaisten henkistä huoltovarmuutta. Se tärkein puolustuslinja kun tunnetusti sijaitsee korvien välissä.

Kuusi kansainvälistä kulttuurisopimusta

YK:n järjestöistä laajasti sivistyksen eri osa-alueita edistää Unesco. Sen piirissä on laadittu kuusi kansainvälistä sopimusta, jotka ovat tärkeimmät kansainvälisen kulttuuripolitiikan työkalut.

Vanhin niistä on Haagin sopimus kulttuuriomaisuuden suojelusta. Se käsittelee kulttuuriperintöjen suojelua sodissa. Tämä on alati ajankohtainen, sillä osassa sodista kulttuuriperintökohteita aivan vasiten tuhotaan. Näin toimii Venäjä Ukrainassa ja näin ovat toimineet islamistit eri konfliktialueilla Irakista Afganistaniin.

Toinen tärkeä vanha sopimus koskee kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa. Sen henkeä noudattelee myös nykyaikana tehtävät repatriaatiot eli esinepalautukset. 

Parhaiten Unesco tunnetaan maailmanperintökohteistaan. Sopimus on vuodelta 1978. Edelleenkin maailmanperintöstatusta havitellaan ja ajatellaan sen olevan korkein tunnustus kohteen merkittävyydestä. Suomesta ns. putkessa on Aaltojen arkkitehtuuri, jonka maailmanperintöstatusta pystymme taatusti monin tavoin hyödyntämään.

Suomella on vielä toistaiseksi ratifioimatta vedenalaisen kulttuuriperinnön sopimus, mutta OKM:n virkamiesten mukaan sitä kyllä valmistellaan jahka joudetaan. Aineettoman kulttuuriperinnön sopimus on tietysti myös tärkeä.

Ensi vuonna on kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta käsittelevän diversiteettisopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. Koska yhdenvertaisuus on ollut yksi kulttuuri- ja taidealan prioriteeteista, olemme osallistuneet aktiivisesti diversiteettisopimuksen maaraportointiin.

Tulevaisuudessa kulttuuri on osa kestävyysmuutosta

Unesco oli aktiivinen siinä, että tänä syksynä järjestetyssä YK:n tulevaisuushuipparissa kulttuuri nousi agendalle. Tulevaisuusasiakirjan ensimmäisessä luonnoksessa kulttuuria ei kuulemma edes mainittu, mutta lopullisessa asiakirjassa se oli näyttävästi omalla otsikolla. EU-koordinaation kautta Suomikin oli mukana sitä tekstiä muokkaamassa.

Meidän tavoitteemme on, että kulttuurille saataisiin vuoden 2030 jälkeen oma kestävän kehityksen tavoite. Seuraava tarkastelupiste tälle on vuoden 2027 YK:n korkean tason poliittinen foorumi, jossa todetaan, miten maailmassa kestävän kehityksen tavoitteita on saavutettu ja mikä on oleva agenda vuoden 2030 jälkeen. Sen jälkeen YK:n yleiskokous vuonna 2028 tulee katsomaan, miten tulevaisuusasiakirjaa on implementoitu ja mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua. Me pidämme huolen siitä, että missään vaiheessa kulttuuri ei unohdu.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri