WHO suosittelee taidetta

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi kulttuurisuosituksensa viime marraskuussa. Ne perustuvat massiiviseen määrään tieteellisiä tutkimuksia kulttuurin ja taiteen vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

Suositukset on kohdistettu valtioille eli raportista voi käydä lukemassa, mitä Suomen pitäisi tehdä. Kulttuurihyvinvoinnin suomalainen yhteyspiste, Turun AMK:n yhteydessä oleva Taikusydän, on julkaissut tiivistelmän raportista suosituksineen: https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/maailman-terveysjarjesto-whon-raportti-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksista/

Ajankohtaisin suositus kehottaa valtioita aktiivisesti lisäämään tietoisuutta taideosallistumisen hyödyistä. Toki näin on tehnytkin erityisesti Taiteen edistämiskeskus Taike, joka esimerkiksi suositteli viime vuonna kulttuurihyvinvointikampanjassaan ihmisiä tekemään tai kokemaan taidetta 100 minuuttia viikossa.

Aivan kuten liikuntasuosituksissakaan ei aseteta eri liikuntamuotoja toisiaan vastaan ja sanota, että kaikkien pitäisi käydä just punttisalilla, myöskään kulttuuriosallistumisessa ei laiteta ihmisten mieltymyksiä ja taipumuksia vastakkain. Koska tutkimustulokset hyvistä vaikutuksista esimerkiksi mielenterveyteen ovat niin kiistattomat, voi tosiaan keskittyä vain määrään: pitää huolen siitä, että ihmisen arjessa on tilaa ja mahdollisuuksia kulttuurille ja taiteelle.

Mikä sitten estää ihmisiä kokemasta terveellistä määrää kulttuuria ja taidetta? WHO suosittelee tietysti valtioita huolehtimaan siitä, että kulttuuria ja taidetta on monipuolisesti saatavilla ja ne ovat myös vähemmistöryhmien saavutettavissa. Tilastokeskuksen vapaa-aikatilastojen mukaan kulttuuriosallistuminen on muuta väestöä heikompaa pitkäaikaissairaiden, työttömien ja eläkeläisten keskuudessa.

Suomen kulttuurirahaston selvityksessä kävi ilmi sukupuolieroja syissä, joiden takia kulttuuriosallistuminen voi jäädä ihmisellä vähäiseksi. Naisten kulttuuriharrastusta haittaavat erityisesti käytännölliset seikat, kuten pitkät matkat, kalliit pääsymaksut ja sopivan seuran puute. Miesten osallistumista puolestaan estävät omiin mieltymyksiin liittyvät syyt: muut harrastukset ovat tärkeämpiä, kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan puuttuu kokonaan tai kulttuuritarjontaa ei koeta itseään kiinnostavaksi. Tässä on hyvää to do -listaa meille kulttuurialalla, jotta osaamme jatkossa palvella paremmin myös heitä, jotka eivät valmiiksi ole yleisössä. Kulttuurin ja taiteen terveyshyödyt kuuluvat kaikille.

 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry