Kulttuuri vahvistaa työhyvinvointia

KULTA on viime aikoina ahkeroinut työhyvinvoinnin kentällä. Olemme olleet mukana rakentamassa työterveyslaitoksen mielenterveyden työkalupakkia ja käyneet luvuttoman määrän keskusteluja työhyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa järjestöistä virkamiehiin.

Suomella on edessään useita haasteita työkyvyn ylläpitoon liittyen. Hallitusohjelmassa on kunnianhimoinen tavoite puolittaa työuupumuksesta johtuvat sairauspoissaolot. Taide tutkitusti auttaa toipumaan uupumuksesta. 

Kulttuuriharrastus edistää mielenterveyttä

Kulttuuriosallistuminen, ja erityisesti itse tehty kulttuuri vahvistavat mielen hyvinvointia. Mielenterveyden ongelmista johtuvat haasteet opinnoissa ja työelämässä ovat mittakaavaltaan niin suuret, ettei kulttuurihyvinvointia kannata jättää hyödyntämättä. Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveyskuntoutujista yli 95 % pitää kulttuuria sopivana muotona mielenterveysongelmien selättäjänä.

Laajemmin ajateltuna terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä on tärkeää pitää huolen aktiivisesta ja yhteisöllisestä elämäntavasta. Liikunta ja kulttuuri liikuttavat ihmisiä, ja tuovat meitä myös yhteen, yhteisten elämysten ja kokemusten äärelle. Hybridityön haasteena on juuri yhteisöllisyys. Yhtenä kivana kikkana siihen löytyy vaikkapa luovat avaukset kokouksien alussa, jossa viisi minuuttia käytetään johonkin luovaan menetelmään: kuunnellaan yhdessä joku biisi, piirretään teams-kuvan perusteella pikamuotokuva, tai keskustellaan televisio-ohjelmista, joita on nähty.

Kadonnutta keskittymiskykyä metsästämässä

Aivotyö on erityisellä tavalla kuormittavaa. Esimerkiksi musiikin tai kaunokirjallisuuden lukemisen avulla voi vahvistaa aivotyön ammattilaisten kognitiivisia kykyjä ja keskittymiskykyä. Multipaskauksen maailmassa tarvitsemme tapoja sulkea ulos ärsykkeitä ja tarjota aivoillemme mahdollisuutta uppoutua. 

Jotkut työnantajat ovat olleet huolissaan työntekijöiden kyvystä keskittyä pitkään tekstiin. Jos alainen stressaantuu ajatuksesta, että tänään pitäisi lukea parisataasivuinen asiakirja, alainen tarvitsee harjoittelua pitkän tekstin lukemisessa. Mukaansatempaava kaunokirjallisuus on tässä verraton väline. Olenkin ehdottanut työpaikoille lukuhaaste -kampanjaa. Saa nähdä kantaako idea.

Luovuutta työyhteisöön, aktiivisuutta elämään

Työhyvinvointia voi vahvistaa myös tuomalla työpaikoille taiteilijoita. Esimerkiksi kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemi on ollut tässä edelläkävijä, työskentelemällä erilaisissa työyhteisöissä. Tämän hyödyistä työhyvinvoinnille on tutkimusnäyttöä. Se on myös kutsuu ihmisiä luovien menetelmien käyttöön ja siten lisää luovuutta – jota tarvitaan nykyään lähes kaikissa työtehtävissä.

Hyvinvointialueiden elintapaohjauksessa kulttuuri on itsestäänselvästi unen, ravinnon ja liikunnan rinnalla, mutta työterveyteen juurtumisessa kulttuurihyvinvoinnilla on vielä pitkä matka. Kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat yksi tapa kannustaa työntekijöitä aktiivisuuteen. Olemme esittäneet yhdessä Olympiakomitean ja Tapahtumateollisuuden kanssa edun ylärajan korottamista: eli että kertymän suuruutta tulisi korottaa 400 eurosta 600 euroon vuodessa. 

Lue aiheesta lisää:

TTL: Taide voi olla se juttu, joka tuo työpaikan yhteen

Lääkärilehti: Miten taide vaikuttaa?

Taiteesta tukea työhyvinvointiin

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
The writer is KULTA’s Secretary General.