Kulttuuripoliittinen selonteko sai eduskunnassa laajan käsittelyn
Sivistysvaliokunnan mietintö on hyväksytty ja se menee syksyllä täysistuntosalin käsittelyyn
Sivistysvaliokunnan mietintö kulttuuripoliittisen selonteon asiantuntijalausunnoista on vaikuttava. Selontekoa käsiteltiin useassa valiokunnassa, ja sen eduskuntakäsittelyssä kuultiin laajasti sidosryhmiä – myös muita kuin varsinaisia kulttuuri- ja taidealan toimijoita. Loistavaa! Mitä useampi taho yhteiskunnassa kiinnostuu kulttuuripolitiikassa, sitä suurempi on kulttuuripolitiikan painoarvo.
(Kuvitus: Jutta Kivilompolo. Muokkaus: Andrea Soilander)
Sivistysvaliokunta toteaakin kulttuurin olevan peruskallio, jonka päälle yhteiskuntamme rakentuu. Se muistuttaa, että kulttuurilla on itseisarvonsa lisäksi vaikutuksia muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, vuoropuheluun ja yhteisöllisyyteen, sekä henkiseen kestävyyteen ja huoltovarmuuteen. Valiokunta myös painottaa kulttuuri- ja luovien alojen taloudellista potentiaalia.
Sivistysvaliokunnan tiedotustilaisuudessa tuli selkeästi esiin, että koko valiokunta on sitoutunut kulttuurin rahoituksen vahvistamiseen, vaikka oppositiopuolueiden esityksissä oli toki pitkälle menevämpiä täsmennyksiä – eli kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoitteemme näkyi heidän esityksissään.
Mietintö paaluttaa laajaa kulttuurikäsitystä
Sivistysvaliokunnan mietinnön lähtökohta on laaja kulttuurikäsitys. Valiokunta on valmis laajentamaan kulttuurikäsitystä vielä selonteostakin ja esimerkiksi painottaa kulttuuriperinnön merkitystä.
Valiokunta onkin ottanut painavasti huomioon museoiden ja arkistojen selontekoa kohtaan osoittaman kritiikin. Se muistuttaa, että museoihin on kohdistettu mittavia julkisia investointeja, joilla tuetaan mm. aluetaloutta. Arkistojen osalta valiokunta esittää, että selonteon toimeenpanossa pitää selkeyttää digitaaliseen kulttuuriperintöön ja dataan liittyviä kysymyksiä.
Myös ympäristö- ja maa- ja metsätalousvaliokuntien lausunnot osaltaan laajensivat kulttuurin käsitettä ja kulttuuripolitiikan alaa. Esimerkkinä mainittakoon ruokakulttuuri.
Kulttuuripolitiikan poikkihallinnon ote
Selontekoa leimaava poikkihallinnollinen ote näkyy vahvasti myös sivistysvaliokunnan mietinnössä, joka toteaa kulttuurin ulottuvan useille hallinnonaloille. Nähdäkseni valiokunnan mietinnössä painottaa kulttuurihyvinvoinnin, taloudellisen toimeliaisuuden ja yleisen sivistyspolitikan näkökulma. Lisäksi kulttuurin sisältöjen moniäänisyys saa vahvan tuen mietinnöstä.
Julkisen rahoituksen vahvistamiseen sivistysvaliokunnan mietintö antaa useita perusteita. Julkinen rahoitus kulttuurille on luonteeltaan vivuttavaa. Lisäksi se korjaa markkinapuutetta. Julkinen rahoitus turvaa korkealaatuisen taiteen tekemisen – ja kuten valiokunta toteaa, vain Suomessa luodaan suomalaista kulttuuria.
Valiokunta on myös paneutunut ansiokkaasti kulttuurin tekijöiden työskentelyedellytyksiin ja tekijänoikeuksiin. Se muistuttaa, että kulttuuri rakentuu tekijöiden varaan. Valiokunta tunnistaa huolen taiteilijoiden toimeentulosta.
