Kulttuuripolitiikan peruskurssi – osa 2/10
KULTA ry julkaisee Kulttuuripolitiikan peruskurssin blogisarjana, luku kerrallaan. Viimeisen luvun yhteydessä julkaistaan myös koko kurssi PDF-muodossa. Kurssin voi tilata myös luentomuodossa paikan päälle osoitteesta info@kulttuurijataide.fi
2. Kulttuuripolitiikan tilannekuva 2020-luvun jälkipuoliskolla
Digitalisaatio on nostanut merkittävästi kulttuurialan tuottavuutta tällä vuosituhannella. Luovien alojen liikevaihto on yhteensä 14 miljardia, ja se syntyy yli 130 000 pienyrittäjän verkostoissa.
Silti jokainen leikattu miljoona euroa valtionrahoitusta kulttuurille vähentää suoraan suomalaista taidetarjontaa. Kolmen rahoittajan liitto tarkoittaa sitä, että valtion rahoitusosuuden vähetessä vähenee useiden kulttuuritoimijoiden kohdalla vastaavasti myös kunnan ja yksityisen rahoittajan rahoitus.
Korona heikensi väliaikaisesti kulttuurialan keskeisiä tunnuslukuja ja muutti kuluttajakäyttäytymistä. Lisäksi merkittävä muutos on ollut kulttuurin rahoituksen irtikytkentä valtion rahapeliyhtiön Veikkauksen tuotoista vuonna 2023.
Valtiontalouden sopeutustoimet ovat johtaneet merkittäviin kulttuurileikkauksiin, joiden vaikutukset piirtynevät kokonaisuudessaan esiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Osa Suomen kunnista kuitenkin investoi elinvoimansa tähden kulttuuriin, joten siellä missä taloudellista liikkumavaraa ja kulttuuritahtoa on, kulttuuri voi muodostua yhä voimakkaammin positiiviseksi erottautumistekijäksi.
Merkittävimmät panostukset tällä vuosikymmenellä Suomi tekee maanpuolustukseen ja T&K-toimintaan. Jälkimmäinen on uudistumisen ja kasvun mahdollisuus niille kulttuuritoimijoille, joilla on kykyä tehdä T&K-toimintaa.
Avainsanat: kulttuuri, kulttuuriala, kulttuuribudjetti, kulttuuripolitiikka, kurssi
