Kulttuuripolitiikan peruskurssi – osa 3/10

KULTA ry julkaisee Kulttuuripolitiikan peruskurssin blogisarjana, luku kerrallaan. Viimeisen luvun yhteydessä julkaistaan myös koko kurssi PDF-muodossa. Kurssin voi tilata myös luentomuodossa paikan päälle osoitteesta info@kulttuurijataide.fi

3. Suomalaisen kulttuuripolitiikan perusyksikkö on kuntalainen

Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan omalaatuisuus on perustunut poikkeuksellisen laajaan kunnalliseen itsehallintoon. Vaikka kulttuuri on lakisääteinen peruspalvelu, jonka toteutumista valvotaan, käytännössä se, millaista kulttuurielämää kunnassa on, on kunnan itsensä käsissä. Erityisen selvää tämä on julkisesti rahoitettujen kulttuuripalvelujen osalta.

Kulttuuripoliittiset ratkaisut vaihtelevatkin suuresti kuntien välillä. Sekin vaikuttaa, millaisia kulttuurin tekijöitä ja harrastajia kunnasta löytyy ja mitä kuntalaiset päättävät. Asia on kuntademokratian piirissä. Laki määrää kuntaa ylläpitämään kirjastoa, mutta kunta voi itse päättää tekevätkö koululaiset retken kulttuuriperintökohteeseen, tai löytyykö kunnasta taidemuseo.

Tehtävä: Luettele 10 kulttuurikuntaa. Mikä tekee niistä mielestäsi kulttuurikuntia?

Kuntapäättäjät tai kunnan johto harvoin puuttuu siihen, miten ja millaista taidetta yksittäinen taidelaitos tekee. Se millainen teatteri alueelta löytyy, on siis lähtökohtaisesti alueen teatterialan ammattilaisten omissa käsissä. Vaikka monet kulttuuritoimijat tarvitsevat kunnan avustusta toimiakseen, moni festivaali ja muu toiminto on syntynyt yksittäisten aktiivisten kulttuurin tekijöiden aloitteesta ja intohimosta.

Valtio tukee kuntien peruspalveluja valtionosuuksilla, joissa on myös laskennallinen kulttuurin osuus, eli rahoitus menee korvamerkitsemättömänä kunnan kassaan. Nämä valtionosuudet, joiden piiriin kuuluu kulttuurin osalta kuntien kulttuuritoimi, asukaskohtaisesti rahoitettava taiteen perusopetus ja kirjastot, vastaa noin 13 prosenttia kuntien kokonaismenoista.

Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta jaetaan kunnille valtionosuuksia teattereille, museoille, orkestereille ja taiteenperusopetukseen, sekä tuetaan valtionavustuksilla erikokoisia kulttuuritoimijoita festivaaleista kehittämishankkeisiin. 

Aluehallintoviraston arvio vuoden 2023 kulttuuripalvelujen toteutumisesta on se, että vaikka erot kuntien välillä ovat suuria, useimmiten kunnat pystyvät omalla kulttuuripolitiikallaan edistämään kulttuurin harrastamista.