Kulttuuripolitiikan peruskurssi – osa 6/10
KULTA ry julkaisee Kulttuuripolitiikan peruskurssin blogisarjana, luku kerrallaan. Viimeisen luvun yhteydessä julkaistaan myös koko kurssi PDF-muodossa. Kurssin voi tilata myös luentomuodossa paikan päälle osoitteesta info@kulttuurijataide.fi
6. Merkittävin suomalaisen kulttuuripolitiikan asiakirja on kulttuuripoliittinen selonteko
Selonteot ovat suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä väline sitouttaa kaikki eduskuntapuolueet vaalikaudet ylittäviin pitkän linjan tavoitteisiin. Niiden valmistelu on huolellista ja niitä tehdään harvoin. Kulttuuripoliittinen selonteko laadittiin vuonna 2024. Edellinen tehtiin vuonna 2011. Tasaisen vauhdin taulukolla eduskunta käy seuraavan kulttuuripolitiikan kokonaisuutta käsittelevän keskustelun 2030-luvun lopulla.
Edellisen selonteon tuoma merkittävin muutos suomalaiseen kulttuuripolitiikkaan oli Taiteen edistämiskeskuksen perustaminen. Vastaavaa näyttävää rakenteellista muutosta uusi selonteko ei sisällä, mutta siitä löytyy selkeitä uusia temaattisia painotuksia, jotka kyllä tulevat muuttamaan kulttuuripolitiikkaa, mikäli ne toimeenpannaan.
Muutosvoiman mittaaminen tulee olemaan oma haasteensa, mutta parhaimmillaan se nostaa kulttuuripolitiikan painoarvoa politiikan sisällä. Vuodesta 2018, jolloin valtioneuvosto hyväksyi taide- ja taiteilijapoliittiset suuntaviivat, on tavoitteena on ollut se, että taide on yhteiskunnan ytimessä. Se ei onnistu oikein millään muulla tavoin kuin niin, että taide, kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat välineinä kaikessa yhteiskuntapolitiikassa. Samaa tavoitetta palvelee myös uusi sanoitus kulttuurista jokaisenoikeutena.
Kansainvälinen painotus kulttuuripoliittisessa selonteossa on vaativa. Vaikka taide on lähtökohtaisesti kansainvälistä, suomalainen kulttuuripolitiikka ei sitä ole ollut. Meneillään on kuitenkin aito muutos esimerkiksi Suomen maakuvatyössä, jonka heikkoudeksi suomalaisen kulttuurin vähäinen tunnettuus maailmalla on tutkimuksissa tunnistettu.
