Kulttuuripolitiikan peruskurssi – osa 8/10

KULTA ry julkaisee Kulttuuripolitiikan peruskurssin blogisarjana, luku kerrallaan. Viimeisen luvun yhteydessä julkaistaan myös koko kurssi PDF-muodossa. Kurssin voi tilata myös luentomuodossa paikan päälle osoitteesta info@kulttuurijataide.fi
8. Taiteen itseisarvo ja välinearvot
Taiteen itseisarvon tunnustaminen on kulttuuripolitiikan perustassa. Itseisarvolla tarkoitetaan sitä, että taide on lähtökohtaisesti arvokasta, eikä sillä tarvitse olla mitään erityistä muuta tehtävää kuin olla taidetta.
Tämän lisäksi taiteella on useita välinearvoja. Erityisesti julkista rahoitusta saavan taidetoimijan on kyettävä näyttämään toimintansa vaikutuksia siinä missä kaikkien muidenkin julkista rahaa saavien tahojen.
Asiakastietojen kerääminen on hyödyllistä toiminnan kehittämisen kannalta, mutta samalla se auttaa kertomaan päättäjille tunnuslukuja: paljonko kävijöitä on, miltä postinumeroalueilta he tulevat ja paljonko rahaa he käyttivät paikkakunnalla.
Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat pystyy kertomaan, että tapahtuman välitön matkailukulutus on 26,2 miljoonaa euroa. Saamelaismuseo Siida kertoi kävijämääränsä kasvaneen vuonna 2024 20 % edellisestä vuodesta ja oli nyt 82 000. Se on melkoinen luku ottaen huomioon, että Inarin kunnassa asuu noin 7000 ihmistä.
Lisäksi monet kulttuuritoimijat kertovat toimintansa ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Esimerkiksi elävän musiikin ja esittävän taiteen toimijoille on luotu kestävän kehityksen Elma.live-alusta vastuullisuustyökaluksi. Monet festivaalit, kuten Maailma kylässä -festivaali, ovat käyttäneet vuosia Ekokompassi-työkalua, jolla pienentävät hiilijalanjälkeään.
Taiteella ja aktivismilla on rajapintaa. Esimerkiksi Elokapina käyttää tempauksissaan hyödyksi muun muassa performanssitaidetta ja musiikkia. Kalevalaisten naisten liitto hyödyntää suomalaista itkijänaisten kulttuuriperintöä Ilmastoitkussaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Samalla se kerää rahaa luonnonsuojelutyöhön.
Suurin osa kulttuuritoimijoista on sitoutunut turvallisemman tilan periaatteisiin ja on näin osaltaan edistämässä yhdenvertaisuutta. Moni alan toimija kokee ylpeyttä siitä, että voi olla osaltaan parantamassa maailmaa kulttuurin keinoin. Taide ei ole vain väline, mutta välineenä se on vaikuttava.
Kulttuurin, taiteen, kulttuuriperinnön ja erilaisen taidelähtöisen toiminnan vaikutuksistan hyvinvointiin, terveyteen, oppimiseen, ympäristöön, talouteen ja demokratiaan on olemassa kosolti tutkimusta. Näistä tutkimuksista kertominen on yksi kulttuuripoliittisen vaikuttamisen keino, jolla autetaan päättäjiä huomaamaan kulttuurin moninaiset hyödyt ihmiselle ja yhteiskunnalle.
Avainsanat: demokratia, hyvinvointi, kulttuuripolitiikka, kurssi, taiteen itseisarvo