Kulttuuripolitiikasta tuli politiikan uutinen

Politiikka on palannut kulttuuripolitiikkaan. Se on koko kulttuuri- ja taidealan etu, sillä vain näin kulttuuripolitiikan painoarvo voi vastata kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista merkitystä. Kulttuurin rahoitusta ja budjettipäätösten vaikutuksia eivät ole enää analysoineet vain kulttuuritoimittajat, vaan politiikan toimittajien eturivi MTV3:n yhteiskuntatoimituksen päälliköstä Eeva Lehtimäestä lähtien, joka budjettiriihianalyysissa nosti erikseen esiin kulttuurin.

Meillä on toki ollut onnea matkassa. Budjettiriiheen tultaessa useimmat politiikan kysymykset olivat sovittuina jo edellisellä viikolla, mutta kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön leikkausten jyvityksestä oli edelleen auki. Kulttuurin rahoituksen kohtalo oli aito uutinen. 

Lisäksi juuri MTV3 oli onnistunut paljastamaan, että prosessissa oli ollut tavanomaisesta poikkeavaa skismaa valtiovarainministerin ja OKM:n kolmen ministerin välillä, kun valtiovarainministeri oli uutisen mukaan halunnut puuttua kolmen sektoriministerin jo sopimaan asiaan. Politiikan toimittajia kiinnostaa konflikti, ja tässä sitä oli tarjolla.

Jo toistamiseen saa siis kulttuuri- ja taideala kiittää Riikka Purraa nousustaan poliittisen keskustelun keskiöön. Eduskuntavaalien allahan hän innosti muut poliitikot kommentoimaan väitettään kulttuurista luksuksena niin, että jopa huippusuosittu pääministeri Sanna Marin jakoi KULTA ry:n kampanjamateriaaleja.

Seuraava koitoksemme on kulttuuripoliittinen selonteko

Nyt on meneillään kulttuuripolitiikan supersyksy ja on meistä kulttuuri- ja taidealan toimijoista itsestämme kiinni, kääntyykö huomio keskusteluksi kulttuuripolitiikan suunnasta. Se vaatii sitä, että osaamme nostaa kulttuuripoliittisesta selonteosta esiin jotain, mihin poliitikot voivat tarttua.

Selonteko itsessään tarjoilee valtavan mahdollisuuden koko Suomelle. Selonteossa kulttuuri näyttäytyy strategisena investointina ja kulttuuripolitiikan onnistuessaan luvataan maksimoivan kulttuurin tuottaman arvon, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena ja vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena.

Selonteko myös linjaa, että kulttuurin rahoitusta ja rakenteita parannetaan. Sen avulla on tarkoitus kaksinkertaistaa luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta 2040-luvulle tultaessa.

Jos saamme poliitikot uskomaan, että selonteon toimeenpaneminen on tie parempaan Suomeen, se vaikuttaa myös kulttuurin rahoitukseen liittyviin vääntöihin ensi kevään puoliväliriihessä.

Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi on ladattavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.