Kulttuuripoliittinen selonteko antaa Suomelle toiveikkaan tulevaisuusnäkymän

Selontekoluonnos on konkreettinen ja tavoittelee voimakasta kasvua

Kulttuuripolitiikan supersyksy tihentyi tällä viikolla, kun hallitus julkaisi lausunnoille luonnoksen kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Sen visiona on, että 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvista ja yhdistävä voima. Selonteko ei ota kantaa tämän hallituksen tekemiin kulttuurileikkauksiin, joista väännetään huomenna alkavassa kehysriihessä.

Ajatus on, että hallitus ei yksin toteuta selontekoa, vaan kulttuurialan toimijat tekevät selonteon todeksi siitä huolimatta, että julkista rahoitusta kulttuurille ja taiteelle vähennetään ja useat kulttuurialan toimijat joutuvat laittamaan lähivuosina pillit pussiin. 

Rahoituksen osalta selonteossa todetaan, julkisen rahoituksen rooli ​​on turvata jokaiselle kulttuurin saavutettavuus ja korjata pienen markkinan puutetta kotimaisen kulttuurin elinvoimaisuuden varmistamiseksi.

Lisäksi selonteossa todetaan, että “Valtio tukee kulttuuria aiempaa vahvemmin ja investoi strategisesti kulttuuri- ja luovien alojen kehittämiseen.” Määrällisenä tavoitteena on kaksinkertaistaa luovien alojen osuus BKT:sta 40-luvulle tultaessa.

Inhimillisempi Suomi on mahdollinen

Suomalaisen kulttuuripolitiikan pitkä perinne on ollut Kulttuuri kuuluu kaikille -periaate. Selontekoluonnoksessa sanoitetaan kulttuuri jokaisenoikeudeksi. Ajatus on, että näin ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa. Näin kulttuuripolitiikka pyrkii luomaan toiveikkuutta. Inhimillisempi, kukoistava Suomi on mahdollinen.

Nähdäkseni uutta selonteossa on tämän “kulttuuri on jokaisenoikeus” -sanoituksen lisäksi kansainvälisyyden painottaminen. Lisäksi selontekoluonnoksessa on selvä tavoite lisätä kulttuurin kysyntää.

Kulttuuri on perusteollisuutta

“Onnistuessaan kulttuuripolitiikka maksimoi kulttuurin tuottaman arvon, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena ja vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena.” –Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi

Ruotsalaisen vahvasti investoivan kulttuuripolitiikan peesissä myös Suomessa määritellään nyt kulttuuri perusteollisuudeksi.

Uusia rahoitusmuotoja kulttuurille

Selontekoluonnos peräänkuuluttaa muutosta kulttuurialalle: alan rakenteita ja rahoitusta on uudistettava. Yksi uusi painotus koskee Sitraa, jonka toimintaa esitetään suunnattavaksi nykyistä voimakkaammin taiteen ja kulttuurin alalle.  

Luonnoksessa todetaan, että Suomalainen innovaatiojärjestelmä edellyttää tiivistä yhteistyötä kulttuuri- ja luovien alojen kanssa. Toistaiseksi kulttuuri on jokseenkin sivuraiteella koko innovaatiojärjestelmästämme, joten tavoite on kunnianhimoinen, mutta tietenkin tärkeä.

Luonnoksessa uutena rahoitusmuotona kuntien kulttuuritoiminnoille esitetään mahdollisuutta kerätä hotellivierailujen yhteydessä matkailijamaksua.

Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi on ladattavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.