Puhe ja lausunto kulttuuripoliittisesta selonteosta sivistysvaliokunnan julkisessa kuulemisessa

Puhe sivistysvaliokunnalle

Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, valiokunnan jäsenet, kuulijat,

Kuten huomaatte, minulla on tällä kertaa mukana epätavanomainen esitysmateriaali, mutta erikoisia ovat ajatkin. On epävarmuutta ja pelkoa, joka levittäytyy koloihimme. Ja silti me voimme keskustella siitä, miten kulttuuri auttaa Suomea muuttumaan kestävämmäksi niin ekologisesti kuin henkisesti. Me voimme olla rakentamassa maata, joka on entistä sivistyneempi ja jonka demokratia on vakaalla pohjalla.

Viime viikolla kansanedustajat kilvoittelivat selonteon lähetekeskustelussa siitä, kuka syvällisimmin osaa perustella kulttuurin merkityksen suomalaisille. Suurkiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Itse selonteon yksi monista ansioista on se, miten se sanallistaa kulttuurin paikan yhteiskunnan ja ihmisyyden ytimessä. Erityisesti kiitän siitä, että kulttuuri nähdään selonteossa turvallisuuskysymyksenä.

Maailma on sana. Käsitteiden avulla käsitämme. Lukuisten kulttuurijärjestöjen toiveesta taiteen käsite tuotiin selonteon visioon. Kulttuuri- ja luovat alat kattokäsitteenä tarvitsee rinnalleen myös taiteen ja kulttuuriperinnön käsitteitä, ja ylipäänsä koko kulttuurin arvoketjun kuvaamista juuri niin täsmällisesti ja moniulotteisesti, kuin selonteko on tehnyt. Meillä on nyt yhteiset sanat ja yhteinen suunta. Kulttuuri- ja luoville aloille haetaan kasvua.

Niin, tämä teos, jota vilkuilette. Minusta tämä teos on kerta kaikkiaan ylevä. Hän on minun Suomi-neitoni. Se on Viggo Wallensköldin maalaus, jota kannattelee galleristi Veikko Halmetoja. Minua Wallensköldin teoksissa on aina koskettanut hänen kuvaamiensa ihmisten jylhä riippumattomuus. Kummalliset, rikkinäiset ja yksinäiset ihmiset ovat Wallensköldin maalauksissa suvereeneja. Kuka tyyni, kuka uhmakas. Jokainen omanlaisensa ja sellaisena riittävä. Tämäkin ihminen tässä, joka hädin tuskin yltää ovenkahvaan ja käyttää vaippoja, siinä hän suorastaan röyhkeästi seisoo omilla jaloillaan, kädet lanteilla. Hänen ilmeensä on monitulkintainen kuin Mona Lisan hymy. Siinä voi olla päättäväisyyttä, pettymystä, tai itsetyytyväisyyttä. 

Ajattelen, että hän on ihminen, joka ei piittaa muiden mielipiteistä, vaan toteuttaa omaa kutsumustaan. Hän on ylpeä itsestään juuri sellaisena kuin on. Ehkä hän on taide itse. Hän näyttää itsenäiseltä ja vapaalta, ja siksi niin kiehtovalta. Me voimme yrittää ymmärtää häntä, vaikka hänen arvoituksensa ei koskaan meille täysin selviä. Me emme voi tietää, mitä toinen ihminen ajattelee ja mikä on hänen kipunsa. Me emme tiedä, mitä tämä taulu tarkoittaa. Maailma on salaisuuksia täynnä ja niitä kohti taide kurkottaa.

Kulttuuri, taide ja kulttuuriperintö pystyvät käsittelemään ihmistä suurempia ja ihmistä yhdistäviä asioita niin, että me pakahdumme. Selittämättömiä asioita, joiden edessä on noustava seisomaan. 

Ajat ovat monella tapaa hurjat. Ihmiset kaipaavat niin naurun tuomaa helpotusta kuin arjen yläpuolelle nostattavia suuria tunteita ja isoja kauniita päämääriä. Me tarvitsemme isänmaata ja toisiamme. Ylpeyttä juuristamme. Riemua siitä, että saamme elää täällä yhdessä toistemme kanssa. Me tarvitsemme sanoja rakkaudelle ja surulle. Sukupolvikokemuksia. Kuten selonteossa todetaan, nämä ovat jokaisenoikeuksia. Jokaisen on jo lapsena saatava elävä kosketus suomalaiseen kulttuuriin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Näin jokainen sukupolvi kiinnittyy osaksi sukupolvien ketjua.

Emme tiedä, mihin koettelemuksiin tämä vuosisata meidät vielä johtaa, mutta se on varmaa, että ihmisen henkiseen kasvuun ja sivistykseen sijoitettu aika, raha ja vaiva on aina pysyvää. Se pääoma ei käyttämällä kulu. Selonteossa kerrotaan, miten tätä pääomaa kasvatetaan.

Lausunto: Kulttuuripoliittinen selonteko tarjoilee kulttuuri- ja luoville aloille innostavan vision – kulttuuri on ratkaisu

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry kiittää kulttuuripoliittista selontekoa ja on osaltaan sitoutunut selonteon toimeenpanoon. Monet selonteon tavoitteista ovat luonteeltaan sellaisia, jotka vaativat alan toimijoilta itseltään uusiutumista ja muutosta. Esimerkkinä tästä on kulttuurin tehtävä kestävyysmurroksen muutosvoimana. 

Kulttuuribudjetti prosenttiin

Jotta selonteon tavoite valtion rahoituksen vahvistamisesta kulttuurille toteutuu, vaatii se tietysti suunnitelmallisuutta sekä kulttuurin perusrahoituksen, että poikkihallinnollisten tavoitteiden osalta, joissa kulttuurin rahoitukselle etsitään uusia kanavia ja välineitä muiden ministeriöiden kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. 

KULTA ry esittää, että selonteon toimeenpanossa seurataan perusrahoituksen osalta kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoitteen toteutumista. Tavoitteen taustalla on vuonna 2018 hyväksytyt OKM:n taide- ja taiteilijapoliittiset suuntaviivat.

Selonteko on kunnianhimoinen ja uudistava

Selonteko vahvistaa suomalaisen kulttuuripolitiikan poikkihallinnollisen eetoksen ja esittää myös uusia rakenteita sitä vahvistamaan. Esimerkkinä tästä on kulttuurihyvinvoinnin rakenteet, joilla kulttuuri, taide ja taidelähtöiset menetelmät ovat osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ja sosiaali- ja terveyshuoltoa. 

Toinen tärkeä vahvistuva poikkihallinnollinen suunta on elinkeinopolitiikka. Yhteenpelaavat rakenteet taidehallinnon ja elinvoimakeskusten ja toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä ovat olennaisia, jotta selonteon kunnianhimoisessa tavoitteessa kaksinkertaistaa luovien alojen BKT-osuus voidaan onnistua. KULTA ry muistuttaa kuitenkin strategisten investointien tärkeydestä. Rakenteet eivät riitä, tarvitaan myös rahoitusta, jotta Suomi kuroo kiinni kilpailijamaat luovilla aloilla.

Selonteon keskeinen ansio on sanallistaa kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön merkitys. Huoli turvallisuudesta yhdistää suomalaisia. Yhdistäköön myös kulttuuri. KULTA ry kiittää, että selonteossa kulttuuripolitiikka määritellään turvallisuuskysymykseksi. Se on ilman muuta osa myös selonteon vahvaa kansainvälistä orientaatiota.

Helsingissä 21.2.2025