Taide, kriittinen ajattelu ja lukutaito vahvistavat demokratiaa
Kulttuuri- ja luovat alat näkyvät kansliapäällikköjen napakassa ja realistisessa puheenvuorossa sekä kasvualana että ratkaisuna demokratian ja osaamisen vahvistamisen tarpeeseen.
Kansliapäälliköiden puheenvuorossa todetaan, että demokraattinen oikeusvaltio, vapaa tutkimus, media ja taiteen asema ovat maailmalla monissa maissa heikentyneet. Hyökkäykset taiteen vapautta ja kulttuuri-instituutioiden riippumattomuutta vastaan on osa autoritääristen voimien pelikirjaa. Taide ärsyttää, sillä se edustaa kriittistä ajattelua ja moniäänisyyttä, jotka ovat demokratian kivijalkaa.
Vaikka kasvu ei ratkaise kaikkia Suomen yhteiskunnan haasteita, ei edes julkisen talouden haastetta, kasvu on välttämätöntä. Luovat alat nimetään kansliapäällikköjen puheenvuorossa alaksi, joka voi edistää kasvua. Yksi keskeisistä keinoista, joka kansliapäällikköjen puheenvuorossa toistuu on innovaatiorahoituksen lisääminen.
Uusiutumisen suuntaa väestörakenteen muutoksesta
Yksi kulttuuripolitiikassa vielä vähemmälle jäänyt keskustelu koskee kuntarakennetta. Kulttuuri on lakisääteinen kuntapalvelu ja kuntien merkitys kulttuuripolitiikassa on vähintään yhtä merkittävä kuin valtion.
Siksi kansliapäällikköjen huomio siitä, että kuntien määrää on välttämätöntä vähentää ja/tai harkita yhtenäiskuntamallista luopumista sekä kuntien tehtävien eriyttämistä, koskee myös kulttuuripalveluita. Käytännössä eriytymistä on jo nyt merkittävästi toisten kuntien investoidessa monipuolisiin kulttuuripalveluihin, toisten hädin tuskin toteuttaessa kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskevia pykäliä.
Kulttuuripoliittisen selonteon katse ulottuu vuoteen 2040, mutta kansliapäällikköjen puheenvuoro kehottaa katsomaan väestöennusteita vuoteen 2050. Ne asettavat ilman muuta uusiutumispaineen sivistyskunnille.
Taide vahvistaa kriittistä ajattelua.
Lisäksi puheenvuorossa todetaan lukutaidon merkitys sekä kasvun edellytyksenä että demokratian vahvistajana. Kulttuuripoliittisen selonteon keskeinen visio on vahvistaa Suomen demokratiaa tarjoamalla kaikille osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia laaja-alaisen sivistyksen ja hyvinvoinnin avulla.
Kansliapäällikköjen puheenvuorossa tämä sama asia sanoitetaan siten, että “nostetaan luottamus, osallisuus ja tulevaisuudenusko kokonaisvaltaiseksi strategiseksi tavoitteeksi, erityisesti nuoret huomioiden.”
Kansliapäällikköjen puheenvuoroon oli lisäksi ansiokkaasti liitetty nuorten omat näkökulmat. Nuoret nimesivät tärkeimmiksi tulevaisuuden taidoiksi luovuuden, digitaidot ja empatia- ja ongelmanratkaisukyvyt. Taidekasvatus ja taideharrastukset ovat välineitä sekä demokratialle välttämättömän kriittisen ajattelun, että luovuuden ja empatian rakentajana.
Avainsanat: eduskuntavaalit, kulttuuripoliittinen selonteko, kulttuuripolitiikka
