Tutkimus: Suurin osa suomalaisista käyttää kulttuuripalveluja vähintään muutaman kerran vuodessa
Uusi Terve Suomi -tutkimus jättää pohdittavaksi muun muassa sen, pitäisikö kulttuuritarjontaa lisätä enemmän maakunnissa, kuten harvemmin asutussa Lapissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan kulttuuripalvelujen käyttö on suosituinta 20–64-vuotiaiden keskuudessa. Heistä jopa 88 prosenttia käyttää kulttuuripalveluita (kirjastot mukaan lukien) vähintään muutaman kerran vuodessa.
Eläkkeelle jäädessä kulttuuripalvelujen käyttö vähenee. Yli 75-vuotiaiden keskuudessa kulttuurikäyttäjien määrä on enää 64 prosenttia.
Tutkimus osoittaa myös kulttuurin käytön on alueelliset erot. Helsingin hyvinvointialueella kulttuuripalveluita käytti 86 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana. Lapissa ja Kainuussa vastaava luku oli 67–68 prosenttia.
Tulokset nostavat esille myös eri maakuntien kulttuuripalvelujen tarjonnan. Helsingissä kulttuuritarjonnan koki riittäväksi peräti 89 prosenttia, kun Lapissa sama luku oli vain 59 prosenttia. Itä-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla kulttuuritarjonnan koki riittäväksi 67 prosenttia.
Matalasti koulutetut miehet käyttävät kulttuuria vähiten
Miehet käyttävät kulttuuripalveluita naisia vähemmän. Silti 78 prosenttia heistä on käyttänyt kulttuuripalveluja viimeisen vuoden aikana.
Kulttuuri on suositumpaa korkeasti koulutettujen keskuudessa. Heistä 86 prosenttia oli käyttänyt kulttuuripalveluja viimeisen 12 kuukauden kuluessa. Matalasti koulutetuista vastaava luku oli 69 prosenttia.
Merkittäviä tutkimustuloksissa olivat erityisesti sukupuolen ja koulutustaustan erot. Korkeasti koulutetuista naisista aktiivisia kulttuurikäyttäjiä on 21 prosenttia, matalasti koulutetuista miehistä vain 6 prosenttia.
Lisättäessä mukaan kirjastopalvelut, korkeasti koulutetuista naisista 48 prosenttia käyttää kulttuuripalveluja aktiivisesti. Matalasti koulutetuista miehistä vastaava luku on 16 prosenttia.
Kulttuuripalvelujen saavutettavuus vaikeaa?
Päältä päin katsottuna kulttuuripalvelujen käyttöaste vaikuttaa kokonaisuutena olevan Suomessa melko korkea, mutta parantamisen varaa vielä on. Aktiivisesti kulttuuripalveluja (kirjastot mukaan luettuna) käyttää kuukausittain 30 prosenttia kaikista ikäryhmistä.
Etenkin kirjastot vaikuttavat nostavan kulttuurin käyttäjämääriä, myös matalasti koulutettujen miesten keskuudessa. Syy voi löytyä kirjastojen lähes ilmaisista palveluista. Lisäksi kunnallisena peruspalveluna kirjastopalvelut ovat monessa paikassa helposti saatavilla ja kaikille avoinna.
Kirjastojen lisäksi tutkimuksessa ei eritellä muita kulttuuripalveluita, kuten konserttien ja museoiden kävijälukuja.
Yksi tutkimuksen herättämä kysymys on, miten matalasti koulutetut miehet saataisiin enemmän kulttuurin pariin. Voisiko kulttuuri tarjota heille jotain sellaista, joka vertautuu esimerkiksi urheilu-, elämys- ja liikuntapalveluihin?
Pohdittavaksi jää myös, onko kulttuuripalvelujen heikko saavutettavuus syynä niiden vähäiseen käyttöön tai tyytymättömyyteen niiden riittävyydessä. Välimatkat ovat eri maakunnissa pidemmät kuin toisissa, eikä julkinen liikenne kulje kaikkialla yhtä usein. Pitäisikö kulttuuripalveluja lisätä maakunnissa tai tehdä niitä paremmin saavutettaviksi?
Eläkeläisillä kulttuuripalvelujen vähäisempään käyttöön voi liittyä muun muassa liikkumisen vaikeus. Jos julkinen liikenne on vähäistä, esimerkiksi harvemmin asutuilla alueilla maakunnissa, kulttuuripalvelut jäävät autolla matkustavien etuoikeudeksi. Yksi terveyttä ja hyvinvointia koskeva asia, jota tutkimuksessa ei ole käsitelty, on myös kulttuuripalvelujen esteettömyys.
Elina Salin
Avainsanat: kulttuurihyvinvointi, kulttuuripalvelut, kuluttaminen, saavutettavuus, THL