Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko koskee myös kulttuurialaa
Hallitus on kesällä hyväksynyt esityksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi selonteoksi ja sitä on nyt ahkerasti luettu myös kulttuuri- ja taidealalla. Kriisinkestävyys, kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus ovat kysymyksiä, joihin myös kulttuuri vahvasti liittyy.
Jo 431 kulttuuriperintökohdetta vaurioitunut Ukrainan sodassa
Selonteossa ollaan tietysti vahvasti julman ja oikeudettoman hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa, mutta myös halutaan oppia sen kokemuksista. Selonteossa todetaan, että Ukrainasta on syytä oppia esimerkiksi yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Yksi silmillepistävä piirre Venäjän toiminnassa on ollut Venäjän hyökkäykset Ukrainan kulttuuriperinnön hävittämiseksi ja myös propaganda-ase, jolla kiistetään koko ukrainalaisen kulttuurin olemassaolo ja väitetään sen olevan tyystin venäläistä omaisuutta.
Heinäkuussa Unesco raportoi jo 431:n kulttuuriperintökohteen Ukrainassa vaurioituneen. Siihen kuuluu 138 uskonnollista kohdetta, 214 historiallista tai taidehistoriallisesti arvokasta rakennusta, 31 museota, 32 monumenttia, 15 kirjastoa ja 1 arkisto. Kysymys on kansakunnan muistista, jota nämä rakennukset ja muistiorganisaatiot kantavat ja ovat sitten olennainen osa jatkuvuudenhallintaa.
Henkinen kriisinkestävyys ja henkinen huoltovarmuus
Ukrainassa on kansalaisyhteiskunta ja valtio taitavasti osannut hyödyntää kulttuurin voimaa, jotta ihmiset jaksaisivat ja kestäisivät sodan raskautta. Ukraina on myös hyödyntänyt kulttuuria osana ulkopolitiikkaa saadakseen ihmisten myötämielisyyden Ukrainan tuelle. Itsekin olen osallistunut useisiin konsertteihin, joissa ukrainalaiset muusikot viihdytettyään yleisöään puhuvat Ukrainan tukemisen puolesta ja keräävät rahaa Ukrainalle.
Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa niinikään viitataan maakuvatyön tärkeyteen. Kiitämme hallitusta siitä, että hallitusohjelman mukaisesti kulttuurin roolia maakuvatyössä on nostettu.
Suomi kehittää ja pitää yllä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja edistää kriisinsietokyvyn ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista myös EU-tasolla. Oma kokemukseni kansainvälisistä yhteyksistä on se, että kaikkialla EU:ssa ei sivistyshallinto ole yhtä kiinteästi mukana kokonaisturvallisuustyössä kuin Suomessa. Suomessa henkinen kriisinkestävyys on määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle ja siihen tietysti kuuluu kaikki kriisinkestävyyttä vahvistava toiminta medialukutaidosta kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Leikkaukset vaarantavat jatkuvuuden
Kulttuurialalle suunnitellaan mittavia leikkauksia kahdelle tulevalle vuodelle. On vaikea määritellä tarkkaan, paljonko vaikka lukutaito voi laskea tai paljonko tapahtumat hiljetä Itä-Suomesta, ilman että sillä on jo vakavia turvallisuusvaikutuksia.
Se on kuitenkin selvää, että oman kulttuurin ja kielen vaaliminen on pitkäjänteistä työtä, josta jokaisella sukupolvella on oma vastuunsa. Kertaalleen hävitettyä on sitten jo vaikeampi elvyttää.
